BACK TO THE BEGINNING

03.07.2018

 


Näissä kuvissa on pieni deja vu-fiilis. Todella samanlaiset kuvat äitini kanssa räpsäistiin, heti ensimmäisenä kokonaisena päivänä uudessa kodissani (postaus löytyy täältä). Tutustuttiin Onnin syntymäpäivänä uuteen lähipuistoon ja kotinurkkiin. Näissä kuvissa nurkat ovatkin perinpohjin koluttu ja tuttuja, ja tänään vastaavasti (vaikka kuvista on jo kuukausi aikaa) onkin Topin 10-vuotis synttärit! <3

Mun pienempikin vauva täyttää jo pyöreitä. Kun Onni täytti kymmenen, hän sai meksiko-teemaiset bileet, mihin saapui ihmis- sekä koirakaverit, niinpä on täysin luonnollista, että sellaiset myös Topille järjestetään. Koska tänä viikonloppuna on Ruissi, niin juhlat siirtyvät ensi viikon lauantaille. Itse lennän reissuun tänään juhlapäivänä. mutta Topsu pääsee taas poikaystäväni toimistolle, ja sanoin että heidän täytyy muistaa laulaa mun vauvalle.

Mun blogissa ei varmaan ookkaan koskaan näkynyt, mutta Töpselillähän on ihan tajuttoman pitkä kieli 😀 En tiedä mihin se mahtuu hänen pienessä suussa, mutta kun oikein läähättää sieltä tulee niin leveä ja pitkä yksilö roikkumaan sivulta ulos, varsinkin kun vertaa Onnin kapeaan ja siroon pikkukieleen.

Onnea Topi <3 <3 <3

 

BYE TENERIFE (FOR NOW)

28.06.2018

Alkaa pikkuhiljaa olla aika palata taas blogin puolelle pienen ikuisuuden jälkeen… kuvia on kertynyt kamerarullaan jo ympäri maailmaa, sillä me ollaan koirien kanssa Barcelonan kautta palattu Suomeen kesäksi. Vieläkin moni kyselee, muutinko pysyvästi takas, niin vastaus on ei. Enää en talvia vietä pakkasessa, vaan palaan sinne minne sydämenikin jäi.

Oon monesti puhunutkin videoilla ja blogissa siitä, kuinka tuo saari on tuntunut lyhyessä ajassa jo niin kodilta, enemmän kuin mitä Helsinki tai Suomi on tuntunut minun asuessani täällä 16 vuotta… en osaa selittää, miksi en tunne tähän maahan yhteenkuuluvuutta, tai miksi nytkin palattua kesäksi “kotiin” koen itseni ulkopuoliseksi. Koskaan ei ole tuntunut täällä täysin hyvältä, ja kulunut talvi vain vahvisti ne fiilikset, Joka tapauksessa Suomi on isänmaa, täällä on perhe ja olen ylpeä saadessani kutsua itseäni suomalaiseksi, mutta tässä elämäntilanteessa se koti on muuttunut Kanariansaarille pieneen paikkaan nimeltä Santa Cruz de Tenerife.

Värikkäät talot täynnä paikallisia yrityksiä, palmuja ja kaktuksia, kanarianlintujen ja papukaijojen laulua, tapaksia ja (halpaa) viiniä. Aika tunteelliseksi olin tulla viimeisinä päivinä ennen lähtöä. Enkä siksi, että sanoisin lopullisesti heippa, vaan aidosti tulee ikävä ennen paluuta takas syksyllä. Kaikki tutut nurkat ja keskustassa pyöriminen, omat vakkari ruokakaupat ja lähipuisto koirien kanssa lenkillä. Vaikka aluksi tuntu että asiat ovat vaikeita, kun niihin tottui niin todellisuudessa kaikki on siellä helpompaa. Ihmisten rento asenne ja manana-meininki tarttui, ja koen että mun oma luonnekin on pehmentynyt ja kehittynyt hektisestä elämäntyylistä uudenlaiseen.

Ylläoleva kuva kiteyttää mun saaren hyvin. Mun ranta Playa Las Teresitas, jonne mentiin tutustumaan äidin kanssa saman tien muutettua Teneriffalle. Valkoinen Saharan hiekka varpaiden alla ja kirkkaansininen vesi, tuntui käsittämättömältä että kyseinen paikka olisi mun uusi oma koti. Taustalla oma kaupunki, valkoinen auditorio, ja melkein nään ystäväni Lotan vanhan asunnon. Niiden takana mama-Teide, tunnettu tulivuori, valvoo saartaan.

Nyt pitää tottua, että taksit eivät maksa 3.50€ kaupungin halki ja mun ei tartte pyytää muovipussia ruokakaupan kassatyöntekijöiltä, vaan ne poimitaan ihan itse. Koirien piti oppia, että ulko-ovesta kun astuttiin sisään ei voinutkaan vetää suoraa spurttia ruokakipoille, vaan ekaksi on odotettava hissiä ja mentävä neljä kerrosta ylöspäin, kunnes ollaan kotiovella. Toiseen suuntaan olen innoissani tästä mahdollisuudesta ahmia joka päivä kunnollisia kasvisruokakorvikkeita (Quorn how I’ve missed you) ja salmiakin himon iskiessä sitä saa helposti kaupasta naposteltavaksi. On ihanaa, jos tylsistyy, tietää varmasti olevan useammasta suunnasta seuraa lähteä kahville tai viinille.

En halua kenenkään ymmärtävän väärin, mä en vihaa tätä paikkaa missä kasvoin loput lapsuudestani ja aikuiselämäni viime vuoteen saakka. Mun on vaan tosi vaikea selittää, mutta joku täällä on mihin en vaan samaistu, ja tuntuu kun juurtumisen ja minun välillä on suuri muuri. Se muuri murtui raivolla alas Teneriffalla, ja hengittäminen helpottui. Ahdistus ja masennus katosivat, ja pitkästä aikaa aidosti nautin elämästäni. Moni on kysynyt, että muutanko takaisin Teneriffalle syksyllä, vai menemmekö koirien kanssa muualle Eurooppaan asumaan. Sinäänsä olisi hauskaa käyttää mahdollisuutta nähdä ja asua muuallakin, mutta mun sydän särkyisi jo ajatuksesta, että en palaisi tuonne.

Not goodbye, but see you later <3

Kuvien paikka on tosiaan näköalatasanne Playa Las Teresitaksen yllä, jossa käytiin Olgan ollessa kylässä poikaystävänsä kanssa. Postauksen vika kuva oli pakko jättää muokkaamatta, tuota sinistä taivasta ja merta tulen kaipailemaan. Onneksi on nyt reissuja suunnitteillakin, niin jos Suomen kesä pettää sään puolesta, niin lämpöäkin on tiedossa.

Ja vaikka olen instaa päivitellytkin, sori poissaolo blogista. Nyt palailen ja on paljon jaettavaa 🙂

 

PARASTA KESÄSSÄ

20.05.2018

*Kaupallinen yhteistyö Gato Negro Breeze & Juomavinkki*

Suomeen tulo lähestyy ja niin myös kesä-illat frendien kanssa. Vaikka dogien kanssa muutettiin lämpimään ja ikuiseen kesään, niin on silti ihanaa päästä näkemään taas Helsinkiä parhaaseen vuodenaikaan, ja viettämään myös niitä iltoja kavereiden kanssa, joihin on tullut viime aikoina pidettä yhteyttä vain puhelimen välityksellä. Ystävien näkemisen lisäksi odotan parilta kuukaudelta muun muassa näitä:

1. Valoisat kesä-yöt. Tulemme Suomeen juuri ennen Juhannusta, niinpä pääsen taas kokemaan pitkien päivien taian. Vaikka täälläkin valoa riittää, aurinko nousee aikasin aamulla ja laskee vasta yhdeksän aikaan, ei mikään vedä vertoja juhannuksen valolle sekä pitkille auringonlaskuille.

2. Helsingin merenrantaterassit sekä -ravintolat. Illat Löylyssä ja Mattolaiturilla, mutta niiden lisäksi Helsinkiin on avattu monen monta uutta ravintolaa ja kahvilaa, jotka on ehdottomasti kokeiltava.

3. Myös koirien kanssa käppäilyt puistoissa, sekä puistopiknikit. Me asustelemme kesän taas Töölössä, ja jo viime kesänä Töölönranta olikin tuttu paikka mennä nykyisen poikaystäväni sekä hauvojen kanssa katselemaan maisemia, syömään jätskiä ja murisemaan hanhiparville.

4. Festarit. Ruissi täältä tullaan! Mulla onkin jo festarimekot tilattuna. Inspiroiduin Coachellasta niin paljon, että laitoin kesän festivaalimekot tilaukseen samantien, ja siellä ne odottavat juhlintaa poikaystäväni komerossa.

5. Mökkeily! Toivottavasti saataisiin Suomessa oloon edes yksi pieni mökkireissu mahdutettua koirien kanssa. Viime kesänä oltiin parikin kertaa kaverin mökillä Espoon saaristossa, jospa sinne taas pääsisi pienet illanistujaiset ja grillailut viettää.

6. Hyvän ystävän häät. Voi kuule, nämä ovat niin ajankohtaiset tällä hetkellä kun juttelen Ainon kanssa, ja ihanaa keskustella asiasta ja suunnitella tärkeää päivää, pikkuisia yksityiskohtia myöten. Odotan niin paljon tuota juhlaa ja ylipäätänsä yhdessäoloa kavereiden kanssa rakkaudentäyteisessä hetkessä <3

7. Perhe! Iskä on jo suunnittelemassa kalareissuja, kun ei ole mua vienyt merelle vähään aikaan, ja tottakai siskon ja äidin perheen kanssa saa kerrankin olla rauhassa ja ajan kanssa, eikä juosten palavereiden välissä.

Vaikka rakastan asua Teneriffalla ja kesällä tulen myös olemaan paljon reissussa enkä vain Helsingissä, niin on tuolta parilta kuukaudelta niin monta asiaa mitä odotan, mitä mistään muualta maailmalta ei löydy. Koti on nyt rakennettu muualle, mutta Suomi on isänmaa ja jätin sinne myös paljon tärkeitä asioita ja paikkoja, mitkä ehdottomasti saavat ikävän aikaiseksi ja vaativat pidemmän vierailun ainakin kerran vuodessa kesäkuukausiksi 🙂

Jos jokin kuuluu Suomen kesään, on se viini kavereiden kanssa. Juhannus, terassit, puistopiknikit, festarit, mökkeily, grillailu, häät.. Eiköhän parit maljat tule jälleen nostettua! Tällä kertaa olen päässyt kaupallisen yhteistyön merkeissä kokeilemaan Gato Negron uusia Breeze-valmisviinispritzereitä. Nämä kevyesti kuplivat juomat sopivat kaikkiin kesän tapahtumiin. Alkoholia niissä on vain 5,5%, joka tekee niistä loistavan vaihtoehdon kun haluaa maltillisesti mennä istuskelemaan iltaa. Itsellä ainakin huomannut, että spritzerit toimivat loistavasti, kun on astetta huonompi viinapää ja olen pienikokoinen 😀

Gato Negro Breeze löytyvät hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista kahdella eri makuvaihtoehdolla: Fresh Berries ja Tropical.

Gato Negro Breeze Fresh Berries on väriltään haalean vaaleanpunainen, sekä siinä maistuu voimakkaasti kirsikka, mustikka sekä vadelma. Pohjana juomalla on Cabernet-Sauvignon sekä Syrah-viinit, ja näistä kahdesta mausta tämä on makeampi vaihtoehto, marjojen antaessa makua ja raikkautta.

Gato Negro Breese Tropical juomassa taas maistuu ananas sekä guava. Kahdesta eri mausta itse pidin tästä enemmän, ja nousi nopeasti yhdeksi lemppariksi, ja tulen kesällä Suomessa varmasti monen kertaa nappaamaan tämän hyllystä. Tämän juoman pohjana on Sauvignon Blanc- ja Pedro Jimenez -viinit.

Kaksi loistavaa, kevyttä vaihtoehtoa kesäiltoihin 🙂 Lisää tuotteista voitte lukea Juomavinkin sivuilta täältä.

Ihanaa ja kuplivaa kesänodotusta! Pian meidänkin pieni perhe saapuu Helsinkiin Kanarialta.