LE SALAMA MARRAKECH

21.02.2018

Ystävänpäivänä käytiin syömässä niin söpössä ravintolassa aivan Marrakechin vanhan kaupungin keskustassa. Le Salama sijaitsee melkeinpä Souk-torien vieressä, Jemaa el-Fnaa aukion laidalla. Me syötiin kattoterassilla ja sisustus oli täydellinen, sekoittaen perinteistä marokkoloista sekä modernia tyyliä.

Jos ei syömään tänne halua, niin suosittelen ainakin piipahtamaan auringonlaskun aikaan drinkeillä, mun vadelmamojito, vaikka todella makea, oli niin hyvää. Yleensä en tykkää makeista drinkeistä, mutta toi oli varmaan paras juomani mojito koskaan, ja erittäin valokuvauksellinen. Ruokalista oli perinteistä paikallista ruokaa, ja alkupalalajitelma Marokkolaisia salaatteja on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Tässä paikassa oli oma fiiliksensä, ja kaikista ravintoloista joissa käytiin Marrakechissa, tänne palaisin ensimmäisenä takaisin. Vihreä vanhanaikainen sisustus alakerrassa kattokruunuineen, tarjoilijat punaisissa Fez-hatuissa ja Marokkolainen auringonlasku.

Paita: KappAhl *saatu* (löytyy mustana ja valkoisena täällä)

LE SALAMA

40 Rue des Banques, Djema el Fna, Marrakesh 40000, Marokko
Puh. + 524 391 300
Lesalamarestaurant@yahoo.com

 

HKI

18.02.2018

Pari reissua jo takana Helsingissä päin, ja näiden kuvien ottamisen jälkeen olen kerinnyt pyörähtää yli viikon Marokossakin. Lensin Suomeen kaksi kertaa tammi-helmikuussa töiden takia, ja vielä olisi yksi työreissu edessä kuun vaihteessa, mutta sitten saa riittää ravaaminen. Vihaan olla erossa koiristani, ja vaikka matkustan “kotiin”, reissaaminen on aina reissaamista, ja lentokentillä ramppaaminen, vaihdot ympäri Eurooppaa, aamuiset aamuöiset bussi- ja taksimatkat ja ylihinnoitellut ja surkeat lentokenttäsafkat alkavat jo hieman tympimään.

Muutenkin, niin moni kaveri haluaisi tulla moikkaamaan tännepäin, mutta missäs välissä kerkeevät kun olen itse ollut puolet ajasta poissa. Hetkellisesti kaipaa takaisin paluuta arkeen, normaalia ruokarytmiä ja urheilun säännöllisyyttä. Olen nyt huomannut, että joka kerta kun tänne Teneriffalle palaan, on tämä vain niin se paikka mikä tuntuu kodilta, ja nyt täällä Santa Cruzissakin on viileen ja sateisen talven jälkeen lukemat lämpömittarissa alkaneet näyttämään kevättä!

Ihanaa herätä, kun jo aamulenkillä koirien kanssa alkava helle lämmittää. Vaikka ei täällä missään vaiheessa lämpötilat tipahtaneet niin roimasti kuin esimerkiksi Marokossa, niin vuoristoilma jotenkin tuntui viileältä, eikä lainkaan trooppiselta. Tänä vuonna on jopa ollut tammi-helmikuussa poikkeuksellisen kylmää, ja Gran Canariallakin ollut myrskyistä. Paikalliset rakastavat täällä talvea, mutta minä suomalaisena kaipaan jo kuumaa ilmastoa takaisin 😀

Kuitenkin, Suomen pakkasissa ja loskissa tuli vietettyä pari viikkoa, ja erittäin vahvasti palautui mieleen, miksi olen joka talvi kironnut haluavani sieltä muuttaa pois. Sain käynneilläni käydä läpi koko talven skaalan, oli paukkupakkaset, tuulista, lumisadetta, loskaräntää ja tietenkin tulvivat lätäkkökadut muuttuivat myös erittäin liukkaiksi miinusasteilla.

Mutta ainakin näin vähän lunta ja aurinkoa, ja pelkässä pimeydessä ei tarvinnut tallustaa. Kokeilin pari uutta ravintolaa, muun muassa Yes Yes Yes -kasvisravintolaa, joka saa täydet pisteet miljööstä, mutta ruuassa ei oikein hinta-laatusuhde kohdannut. Kaikki oli “ihan ok”, mutta kahden hengen brunssi ilman alkoholeja maksoi 75 euroa, niin olisi odottanut vähän parempaa makuelämystäkin, varsinkin kun nykypäivänä kasvisruoka ei enää ole tylsää.

Ja yksi erittäin suuri ärsyke, ihmeteltiin miksi ihmeessä ruuat olivat laitettu niin suuriin astioihin. Kuitenkin, ravintola toimii tapas-tyylisesti ja suositus kahdelle hengelle oli jakaa 6-8 annosta, niin vaikka esillepanoon oli panostettu, niin mikä järki oli laittaa jokainen annos tarjottimen kokoiselle lautaselle. Myös esimerkiksi dipit, jotka olisivat helposti mahtuneet dippikulhoon, oli taiteellisesti levitelty pääruuan kokoiselle lautaselle. Lopputulos oli, että pöydästä piti siirtää kukat ja vesikannut pois, ja siirtelimme itse lautasia viereiselle penkille. Ihme juttu, kun otimme kuitenkin vain suosituksen verran annoksia, niin pöytä oli niin täyteen tungettu, että edes kivoja kuvia oli mahdoton ottaa kun astiat menivät pöydän reunojen yli 😀 Ehkä joillekkin pikkujuttu, mutta mua jotenkin kummastutti ja ärsytti se ihan sikana, vie pois fiiliksestä kun ei mahdu rennosti syömään ja vieressä tuolilla istuu osa astioista.

Ravintolalla olisi sisustuksen ja sijainnin kannalta mahdollisuus parempaan, ruokailu ei vaan jotenkin millään tasolla säväyttänyt, mutta uskon, että ehdottomasti pyörähdän siellä vielä kahvilla. Pari muuta paikkaa mitä kokeiltiin oli Block By Dylanin brunssi, Deliberi K7 ja ei saa unohtaa, että Emman kanssa käytiin uudessa Taco Bellissä, joka muuten oli paljon tasokkaampaa ruokaa kuin Jenkkivastineessa! Ja Tortilla House… luulin, että olin vain rakentanut päähäni muiston siitä, kuinka hyvää se onkaan, mutta päädyin syömään heidän salaatteja ja burritoja varmaan yhteensä viisi kertaa, niillä vaan on parhaat maut! <3 Täällä Teneriffalla tullut syötyä niin terveellisesti ja laihduttua, niin hyvin kerrytti painoa takas nämä pari Suomi-reissua 😀

Muuten reissuni koostuivat pitkälti normaalista arjesta, hoidin kaiken näköisiä juoksevia asioita, pr-firmoja ja palavereja, ja tietty näin kavereita. Tuli käytyä moikkaamassa Luckya (ja Valtteria ja Jannea tietty :D), näin Ainon ja Sampan uuden kodin, ja perhettä myös. Käytiin todella pienellä porukalla juhlimassa synttäreitäni Naughty BRGR:ssa ja Walliksessa,ja yhtenä lauantaina vietettiin iltaa Jennyn luona. Esitin, että olen vanha ja väsynyt ja skippaan illanistujaiset, lähettelin Jennylle viestiä, kuinka syön keittoa yökköreissä ja katson Netflixiä, kun todellisuudessa otin taksin hänen luokseen, ovikoodilla sisään ja pimputin kelloa peittäen ovisilmän. Sisältä kuului vaan “kuka mitä häh” ja oven takaa “siel on ihan pimeetä”.

Kygon keikkakin olisi ollut mun tokan reissun aikana, mihin olisin halunnut mennä mutta aikataulutus syistä en vain saanut kaikkea mahtumaan näihin käynteihin. Sinäänsä onni onnettomuudessa, sillä samana päivänä mulla tuli niin järkyttävät vatsakivut, jotka vaativat sitten kaiken peruumisen parilta päivältä. Oireet olivat stressiperäisiä ja pieni vatsahaavahan siitä taisi syntyä. Mulla on aika paljon nyt ollut mielessä kaikkea työsaralla, ja päänvaivaa niihin liittyen. Eikä tietenkään ollenkaan auttanut, kun piti kaikkia tärkeitä tapaamisia perua kun kerrankin Suomessa niitä asioita hoitamassa ja samalla tietää, että terveys pettää kun ei osaa ottaa iisisti ja rentoutua. Olin jotenkin tosi harmissani ja allapäin lähdössä Marokon reissulle, mutta ekoina päivinä päätin, että saa hetkeksi stressi hellittää ja pitää nyt vaan osata vähän nauttia, kun lomalle lähdettiin. Vähän tehtiin töitäkin paikan päällä, kun poikaystävänikään ei niistä voi yli viikoksi irtautua. Nyt kuitenkin jo olo helpottaa, ja vaikka kuinka olisi asioita hoidettavana ja tehtävänä, niin yritän väkisin vain hengittää syvään antamatta aikataulujen painaa liikaa päälle. Vatsan sijaan sain kyllä ärsyttävän kurkkukivun reissusta ja nyt on yöt mennyt yskien, katsotaan kauanko tämä kestää.

Ja niin, se poikaystävä. Tarkkasilmäiset ehkä huomasivat ystävänpäivänä mun insta-storiessa emojilla peitettyjä kuvia miehestä. Kerron siitä sitten lisää omassa postauksessa, tiedän että teitä kiinnostaa ja haluatte kuulla, ja haluan myös hänestä kertoa, mutta lyhyesti vaan että en mä ole enää sinkku, enkä ole oikeastaan pitkään aikaan ollutkaan. Vaikka someen en ole kyseistä herraa tuonut, on hän jo hetken pyörinyt kulisseissa. Mun paras kaveri ja Onni ja Topikin rakastaa häntä tuhansien limapusujen edestä.

*Yhteistyössä QHair*

Suomireissuihin mahtui myös tämä, eli vihdoinkin pääsin kampaajalle mun harakanpesän kanssa! Tukkani ei ehkä ulkopuolisen silmin ole missään vaiheessa vaikuttanut niin katastrofilta, mutta todellisuudessa luonnokiharani oli päässyt taas kuivumaan ja korppuuntumaan, ja väri oli todella kellastunut. Kampin Korttelin Qhairin Suvi onkin aina värjännyt tukkani balayage-raidoitusmenetelmällä, jotta tyvikasvu ei olisi niin dramaattinen. Ylläolevassa kuvassa näkyykin, kuinka tyvi on jo kasvanut olkapäille asti, ja melkein harkitsin, että olisi antanut vaan oman värin kasvaa, mutta on se niin tylsän harmahtava, niin päädyin jälleen antamaan sille hieman kirkkautta. Ja naps lähti kuivat latvat, ja muista kuvista näkyykin, että jonkinsorttisen otsatukan leikkasin, jonka kanssa mulla hieman vielä totuttelua, kun ikuisuuteen ei ole sellaista ollut. Niin perus tapaus, että vuosia kasvatat ulos otsista, ja kun vihdoinkin siinä onnistut, leikkaat sellaisen uudestaan. Mutta nyt kelpaa taas olla, niin hyväkuntoinen tukka, joka tuntuu myös paksummalta kun ohuet latvat lähtivät, ja väri on täydellinen.

Kiitos jälleen QHair ja Suvi!

QHair / Kamppi Kortteli 5. krs.

WWW.QHAIR.FI

Aukioloajat: arkisin 8 – 21, lauantaisin 9 – 19, sunnuntaisin 12 – 18
Urho Kekkosen katu 1, Kampin Keskus, 5. kerros, 00100 Helsinki
+358 9 31544700
info@qhair.fi
Q Hair Facebook

Sellainen pitkä höpöttely taas, pitkästä aikaa blogipostausta ja kuulumisia! Kohta alan pommittaa Marokko kuvilla 😉 Ja muistakaa, tänään viimeinen mahdollisuus osallistua edellisen postauksen synttäriarvontoihin!

ANANASRAASTE 2 VUOTTA + SUURI SYNTTÄRIARVONTA

07.02.2018

Synttärini olivat eilen, ja nämä synttäripostaukset tulevat päivän myöhässä. Olen pahoillani, mutta mulla oli ihan painavat syyt terveyteeni liittyen, että en pystynyt koneella olemaan ja tekemään töitä alkuviikolla, sorry kaikille <3

29 vuotta mittarissa täynnä, ja tänään lähtee käyntiin myös viimeinen vuosi kaksikymppisiä. Tuntuu, että olen tällä kertaa saanut ennätysmäärän “no miltä tuntuu” uteluita, ja vastaus on, että ihan samalta tämä tuntuu. Niin moni asettaa lähestyvät kolmikymppiset asiaksi, jonka pitäisi vissiin vaikuttaa muhun jotenkin suuremmin henkisesti. Olen satamiljoonaa kertaa somessa, sekä oikeassa elämässä sanonut, että mua ei vanheneminen haittaa, vaan odotan innolla jokaista uutta vuotta, ja luku kolme-nolla ei saa mussa minkäänlaisia ahdistuksia aikaan. Koen sen vielä niin nuoreksi iäksi, ja tästä samasta syystä ei ole erityistä fiilistä kirjoittaa mitään kovin filosofista postaustakaan nuoruuden katoamisesta 😀 Ehkä teen sen tekstin kun viiskybäset lähestyvät.

Joka tapauksessa, synttäreillä on kuitenkin aina yksi suuri merkitys, nimittäin lahjojen antaminen! Mä en ole moneen vuoteen kummemmin välittänyt lahjojen saamisesta, vaan tykkään niitä enemmän antaa. Siksi viime vuonna järjestinkin Ananasraasteen yksivuotis-synttäreiden kunniaksi suuren tuotearvonnan seuraajilleni, joka tänään kaksivuotispäivänä muodostuu sitten perinteeksi.

Aloitin Youtube-kanavani syntymäpäivänäni kaksi vuotta sitten, ja te ihanat ootte jaksanut pyöriä menossa mukana alusta asti. Ja jos en aiemmin tiennyt kuinka kultaa seuraajani ovat, niin viimeistään pari kuukautta sitten sen todistitte, kun niin moni teistä osallistui mun järjestämään omakeräykseen syöpäsairaille lapsille, ja yhdessä kerättiin jouluksi yli kuusi tuhatta euroa hyväntekeväisyyteen. Niin iso kiitos siitä, ja tällä kertaa mun on tarkoitus antaa sitten takaisin teille päin.

Postauksen lopussa onkin sitten tuotekuvat, ja upotettu video, jossa näkyy tarkemmin mitä voittekaan tänä vuonna voittaa. Toisin kuten viime vuonna, tällä kertaa arvonnassa on kolme eri pakettia, ja kolme eri tapaa kuinka ne voi voittaa. Yksi henkilö saa osallistua jokaiseen, eli jokaisella on kolminkertainen mahdollisuus voittaa 😉 Jos vaan voisin, jokainen teistä voittaisi jotain, oon niin huono aina näissä arvonnoissa kun tulee vaan paha mieli kun haluaisi kaikkien voittaa!

Viime vuonna otettiin synttärikuvat keskellä Suomen talvea hotellihuoneessa, tällä kertaa @mangusto.photos.tell.stories nappasi ilmapallo/ananas kuvat musta koti-Teneriffalla. Candelarian keskustan liput sopivat niin loistavasti kuvauslokaatioksi, ja ylläolevassa kuvassa näkyykin, kuinka sateenkaari päätti myös liittyä seuraksi.

Ilmapallojen kanssa kuvaaminen on kyllä yksi suurin komedia, varsinkin kun sen tekee tuulisessa säässä merenrannalla 😀 Epätoivoiset yritykset saada pallot pysymään loogisessa paikassa (eikä mun naaman eessä hakkaamassa pärstää), puhumattakaan, että ne näyttäisivät mun täyttävän 29 vuotta, eikä vaihtoehtoisesti 56. Mutta kun ilmapallo kuvista selviää, niin jo toistamiseen tulikin se ongelma, että miten ihmisen on tarkoitus poseeraa ananaksen kanssa, ja sehän sitten näkyykin kuvien ulosannissa…

Sini: “How am I supposed to pose with a pineapple?”
Auguste: “Sini… I am a wedding photographer.”

Pelleilyksihän se meni, mutta meillä oli ainakin super hauskat sessiot Augusten kanssa 😀 Tuli myös sanottua “I don’t usually take serios photos, but when I do, it’s with a pineapple.” Ei tietenkään ollut yhtään surullista, että edelliset kuvaukset mitkä meillä oli, olivat minä pukeutuneena häämekkoon, ja Auguste otti minusta kuvia portfolioonsa ilman miestä. Seuraavissa kuvissa olen laittautunut, ja vaikka miestä ei kuviin löytynyt, niin oli minulla ananas.

 

No mutta, kuten sanoin, tänä vuonna ei tule filosofista katsausta viime vuoteen ja syntymäpäivääni, säästän paukut sitten ensi vuodelle. En ole moneen vuoteen oikeastaan juhlinut synttäreitäni mitenkään, se ei koskaan ole ollut mun juttu, mutta nyt oli kiva, että Suomen työreissu osuikin samalle ajankohtaa helmikuuta, ja pääsin järkkäämään pienimuotoiset pippalot viime lauantaina. Tänä vuonna juhlimisella oli ehkä enemmän merkitystä, kun eri maassa kavereita ei pääse näkemään samalla tavalla. Kutsuin illanviettoon oikeastaan vain sellaiset ihmiset, kenen kanssa olen Teneriffalla asuessa ollut eniten tekemisissä, eli parhaimmat kamut (pari tärkeää tyyppiä ei paikalle päässyt, älkää siellä applikaatioissa huolehtiko Jennyn ja Jannen puuttumista). Mentiin syömään Naughty BRGR ja siitä sitten Wallikseen karaokea. Ei, vieläkään elämäni aikana mua ei ole saatu lavalle laulamaan, pidän tästä kiinni, mutta kaverini vetivät mulle hienon version Frontside Olliesta. Meillä oli super hauska ilta, mutta eilen oikea syntymäpäiväni menikin vähän tuskaisemmin. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä terveyteni otti takapakkia sen vertaa, että kerkesin oikeasti huolestua. Pari päivää ei todellakaan mennyt sujuvasti, ja oikea synttäripäiväni ei sisältänyt muuta kuin kaikkien työasioiden peruumisen. Todella turhauttavaa lentää Suomeen hoitaa tärkeitä asioita, jotka kaikki piti perua, mutta onneksi murheet alkoivat täällä Suomessa, eikä parin päivän päästä Marokossa, siinä olisi lomakin mennyt pilalle. Nyt olo hieman jo helpottaa, ja toivotaan, ettei reissussa olisi huono olla. Mutta tosiaan, siksi nämäkin postaukset tulevat myöhässä, vihaan kun sisältö ei tule silloin kun luvattu, mutta tällä kertaa vannon, että mulla oli painava syy ja en laiskuuttani teitä unohtanut. Anyways, eiköhän siirrytä olennaiseen, eli SUUREEN SYNTTÄRIARVONTAAN!!!!

Alla näkyy yleiskuvat paketeista, videolla sitten esittelen tarkemmin. Alla myös osallistumisohjeet, lukekaa tarkasti ja ei muuta kuin arpaonnea! <3 Iso kiitos vielä jokaisella, kun touhujani jaksatte seurailla jo toista vuotta <3

PAKETTI NRO 1:

TILAA KANAVANI ANANASRAASTE YOUTUBESSA ja kommentoiSuuri synttäriarvonta” videoon ihan mitä vain (esim. “mukana” tai “Sini oot maailman ihanin ja kaunein nainen”) ja TÄRKEÄÄ lisätkää sähköpostinne, mutta suosikaa sähköpostia muodossa seuraaja(a)YouTube.fi. Jos ette halua laittaa sähköpostia ollenkaan, ei haittaa, tällöin vastaan kommenttiin ja pyydän olemaan yhteydessä minuun sähköpostitse. Aikaa osallistua arvontaan sunnuntai iltaan 18.2.2018 asti. Arvon voittajan itse, ja kontaktoin voittajaa henkilökohtaisesti.

Desenio-taulut / Swiss Clinic Dry Mask / Sebastian hiustuotteet / Flint karvarulla / Smashbox kosmetiikkaa / Foreo Mini -kasvojenpuhdistaja / Dylon kotivärjäysaine vaatteille / Uroda ripsiseerumi / Barebells patukat

PAKETTI NRO 2:

Seuraa käyttääjäni @ananasraastee Instagramissa & kommentoi arvontaan liittyvään kuvaan jossa ANANAS MUN KÄDESSÄ PALJETTIMEKON EDESSÄ. Aikaa osallistua arvontaan on sunnuntai iltaan 18.2.2018 asti ja olen voittajaan henkilökohtaisesti yhteydessä Instagramin yksityisviestien kautta. Instagram ei liity eikä ole osallisena arvontaan.

Lush kylpysuolat / Eos tuotepaketti / Kocostar naamiot / Dylon kotivärjäysaine vaatteille / Lierac aurinkovoiteet / Lemon Juice & Glycerine käsikuorinta / Urban Decay glitter-eyelinerit / Timberland kello / KMS matkakokoiset hiustuotteet / Manna Kadar nestemäinen hohdevoide

PAKETTI NRO 3:

Kolmannen arvonnan voitte voittaa kommentoimalla tähän synttäriblogipostaukseen. Itse kommenttiin ei tarvitse lisätä omaa sähköpostia, kunhan se lisätty SÄHKÖPOSTILLE TARKOITETTUUN KENTTÄÄN. Kontaktoin voittajaa henkilökohtaisesti sähköpostitse, joten tämä ei saa puuttua. Aikaa osallistua arvontaan on sunnuntai iltaan 18.2.2018.

Paul Hewitt kello / Acon kauneustuotteita / Dylon kotivärjäysaine vaatteille / Lumene tuotepaketti / Ecotools sivellinpaketti / Wild Garden kosteusvoide & hajuvesi / It’s Skin kauneustuotteet

Iso kiitos myös Polhem PR ja Marsaana PR tuotelahjoituksissa arvontaan <3