KYSYMYKSET KUIN KAVERIKIRJASTA

06.09.2017

Mä oon todella huono seurailemaan blogeja enää nykyään, mutta edelleenkin välillä klikkailen facebook-feedistä linkkejä mielenkiintoisiin aiheisiin, ja vielä useammin päädyn satunnaisesti selailemaan Indiedays-etusivua, josta tulee bongailtua ja lueskeltua tuttujen ja tuntemattomien tekstejä.

Näin kävi jälleen yksi päivä, ja eksyin mulle aikaisemmin tuntemattomaan bloggaajaan Emmaan, jonka blogia päädyin selailemaan hetken aikaan. Ja sieltä sitten päätin täysin varastaa tämän postauksen idean. Vähän saman tyyppisen Aikuisten kaverikirja -postauksen oon tehnyt aiemminkin, mutta tämmöinen kevyempi teksti tällä kertaa. Itse ainakin tykkään lueskella muiden blogeista näitä! Emman Holyfacepalm-blogin löydätte täältä!

Aamupala, lounas vai päivällinen?
Ehdottomasti aamupala! Ennen kokopäivätöissä skippasin aamupalan aina, mutta nykyään päivä ei lähde käyntiin ilman kunnollista ateriaa. Iso kuppi kahvia ja melkein joka aamu sama munakas, jotenkin en siihen kyllästy koskaan 😀
 
Juotko muroissa käytetyn maidon?
Noh, eipä tule melkein koskaan syötyä muroja, mutta varmaan aika 50/50. Periaatteessa varmaan joisin, mutta yleensä olen aamupalan jäljiltä niin täynnä, että kulhollinen maitoa ei oikein enää uppoa.
CD, radio vai puhelin autossa?
Ehdottomasti Spotify. Olen jopa ottanut matkakajareita mukaan autoon, missä sitä ei saa yhdistettyä auton kajareihin.
Ikkuna- vai käytäväpaikka?
Kavereiden kanssa ei niin väliä, yksin matkustaessa käytäväpaikka. Mutta sitten kuitenkin harmittelen, kun en pääse lähempää pähyilemään auringonnousuja/-laskuja ja pilviä ikkunasta. Mutta vihaan pyytää ihmisiä siirtymään, kun haluan vessaan. Mieluummin siirryn itse.
Ensin shampoo ja sitten suihkugeeli vai toisinpäin?
Tukka aina ekana, niin pääsee hoitoaineet ja maskit vaikuttelemaan kun muu kroppa putsataan/sheivaillaan.

Oletko stressaava vai rento?
Ennen olin iso stressipallo, mutta nykyään oon paljon chillimpi. Jollain tasolla aina kannattaa stressailla, muuten olisi varmaan motivaatiokin täysin hukassa. Mutta oon ehkä oppinut stressailemaan vain kun siihen on aihetta.
Oletko kärsivällinen vai kärsimätön?
Kärsivällinen, mutta se loppuu siihen kun joudun jonottaa johonkin/jotakin.
Aikataulutatko menosi vai oletko enemmän go with the flow?
Kyllä mä tykkään aikatauluttaa, kotona työskentelevänä mun herätys on lähestulkoon aina 8-9 aikaan, ja mietin että viimeistään kello 11 pitää olla koirien pitkä aamulenkki käyty, aamupalat syöty ja sähköpostit vastailtu. Eli en anna itseni vaan hengailla päivät pitkään, vaan aikaiseksi pitää jotain saada. Mutta sitten taas, aikuisena ihmisenä jos aamun velvollisuudet on tehty vasta klo 11, niin on sekin aika go with the flow verrattuna entisiin duunipaikkoihin.
 
Mitä haluat/halusit tehdä isona?
En osaa sanoa, nautin siitä että oon hieman tuuliviiri ja vaihtelen alaa jatkuvasti, niin en koskaan tylsisty. Oon päättänyt pitkä aika sitten, että en enää suuremmin suunnittele tulevaisuuttani. Kuitenkin ulkomailla haluaisin asutestella niin jotakin sellaista, että sinne päädyn ja voin sielläkin tehdä. Lapsena halusin ehdottomasti miekkavalaskouluttajaksi Sea Worldiin.

Lempivaatteesi?
Kotona isot löysät t-paidat. Yleisin asuni ulkomaailmassa on varmaan joku rokkipaidoistani, farkut, conssit/vanssit ja nahka-/farkkutakki.
Mitä soitinta haluaisit soittaa?
Varmaan pianoa, jos joku onnistuisi tekemään musta musikaalisen.
 
Itä- vai länsirannikko?
Jos puhutaan jenkeistä, varmaan itä, koska Atlanta ja koti <3
Lontoo vai Los Angeles?
Los Angeles.
 
Lempijuhlapyhä?
Halloween? 😀 En ole kovinkaan “pyhä”-ihminen, joulukaan kummemmin nappaa.
Saatko kielen rullalle tai saatko kielen nenään?
Juu en, en osaa mitään tälläisiä, katsoa kieroonkaan, kaverit aina nauraa mun lame-ass yrityksille…

Nukutko ovi kiinni vai auki?
En muista koska viimeksi olisin asunut kodissa, jossa olisi ovia. Niiku rehellisesti nyt kun olen kaverien nurkillakin ollut väliaikaisesti, niin yhdessäkään kämpässä ei ole ollut ovia, niin kuin ei ollut mun Torkkelinmäen kodissakaan. Viimeksi varmaan eksäni kanssa asuessa oli ovia, ja muistaakseni jos yhdessä mentiin nukkumaan, mikä oli työaikataulujen takia harvinaista, niin taidettiin kyllä jättää ovi auki. Mutta kiinnihän se oli jos toinen meni aikaisemmin nukkumaan. Kotona vanhempien kanssa aina kiinni ja lukossa 😀
 
Oletko koskaan varastanut?
En. Paitsi parhaalta kaveriltani Courtneylta joskus viisi-vuotiaana Barbie-mäkkilelun, ja tämä tapahtuma kummittelee mun omatuntoa vieläkin.

Tatuoinnit vai lävistykset?
Tatuoinnit, mutta lävistykset kans!

Konsertit vai teema-/huvipuistot?
Festarit! Mutta rakastan huvipuistojakin.

Musiikki vai kirjat?
Musiikki! Tästä oon jauhanut niin sata kertaa täällä blogissa, että ei siitä enempää, mutta en eläisi ilman musiikkia. Kirjoja luin ihan tajuttomasti junnuna, joskus harmittaa, että se on jäänyt tässä teknologian maailmassa.  Kuitenkin, jos luen kirjoja, niin vain englanniksi.
Animaatiot vai näytellyt elokuvat?
Näytellyt, en kauheasti tykkää animaatioista, Disney + pari poikkeusta lukuunottamatta.
Kirjeet vai sähköposti?
Sähköposti, mutta oon miettinyt, että pitäisi kirjoitella kavereille kirjeitä, ihan vaan koska niiden saaminen olisi yllättävää, ja ne varmaan vaikuttaisivat eri tavalla henkilöön kun lukee kivoja juttuja kirjoitettuna paperille 🙂
Mikä oli ensimmäinen keikkasi/konserttisi?
En muista oikeasti ollenkaan, joku lastenkonsertti varmaan Jenkeissä.
Puhutko vieraita kieliä?
En oikeastaan, ruotsia, venäjää ja espanjaa opiskellut koulussa, kovinkaan paljoa jäänyt niistä käteen. Englanti on mun vahvin kieli, ja suomen opin kun tänne muutettiin.

Makea vai suolainen?
Suolainen!

Osaatko viheltää?
Jonkinsorttisen äänen osaan tuottaa, mutta aika huonosti 😀
Linkiteltää jos otatte haasteen vastaan! 🙂 Kuvat ovat Balin Kuta Beachilta kesäkuussa 2016.

MEAN COMMENTS PART 3 -VIDEO + JODEL-AVAUTUMINEN

26.08.2017

Noniin, kolmososa ilkeiden kommenttien ja satunnaisten nettijuttujen lukemista. Miten näiden kuvaaminen on mulle jotenkin super helppoa, voisin aloittaa oman kanavan vain mean comments -videoille 😀

Ja vähän höpisen myös tästä hienosta applikaatiosta, jossa anonyymina kuka tahansa voi kirjoittaa mitä vain. Mä en jaksa tehdä mitään elämää suurempaa avautumista Jodelista, koska oikeasti kiinnostus antaa noille asioille sen enempää huomiota ei ole kovinkaan suuri. Mutta kuten videoilla sanoinkin, mun mielestä julkkiksista ja bloggaajista on oikeus keskustella. Jos on jollakin tavalla esillä, niin ihmiset on oikeutettuja kritisoimaan ja omiin mielipiteisiinsä. Varsinkin kun monesti keskustelunaiheet tuollakin ovat sellaisia, että esimerkiksi tubettaja on ilmaissut omia mielipiteitään, niin miksi muut eivät saisi niistä sitten jutella. Kuitenkin, kiusaaminen ei ole oikein, kohdistuisipa se koulunpihalla lapsiin, tai sitten netissä tunnettuihin henkilöihin, tahallinen pahansuopaisuus on aina väärin. Ja itseäni ainakin ärsyttää, kun ollaan päätetty, että jostakin ei tykätä, niin sitten aivan kaikki mitä se kyseinen henkilö tekee on väärin, eli myös trollaajat voisivat välillä vähän relaa ja antaa kaikkien kukkien kukkia, ja jos on kommentoitavaa, keskittyisi olennaiseen.

Kaikki ulkonäkökeskeiset postaukset sun muut voisivat vähentyä, mutta mun on pakko sanoa, että kyllä mäkin Jodelissa pyörähtäessä välillä hymähtelen. Mun mielestä bloggaaja-scene on nykypäivänä omalla tavalla huvittavaa ja menee jopa viihdyttävän puolelle, myös omissa someissani, ja itselle pitää osata hieman nauraa. Mutta tossa applikaatiossa, ja ylipäätänsä nettiin kirjoittamisessa anonyymina, on se suurin ongelma ja harmi, että melkein kaikki mitä esimerkiksi musta on kirjoitettu (bongauksia lukuunottamatta, ja välillä myös nekin), ei pidä paikkaansa. Voi olla nimenomaan videolla mainitsemiani pikkujuttuja, joilla ei mitään väliä, mutta kun jotakin tonne kirjoitetaan, ne ei välttämättä koskaan katoa netistä, ja varsinkin Jodelissa huomaa, kuinka monta vuotta vanhat asiat bloggaajista kaivetaan esiin, ja ihmiset lähtevät mukaan siihen joukkohysteriaan uskoen niihin, ilman että missään välissä olisi minkäännäköistä konkreettista paikkaansapitävyyttä niiden totuudenmukaisuudesta. Kerta se on jodeliin kirjoitettu, sehän on totta. Harmillista myös se, että aina joku “julkkis” on ylimielinen tai tympeä, tai käyttäytynyt tietyllä tavalla huonosti, kun itse tietää, että omalla kohdalla näin ei ole käynyt, ja tuntee kaverinsa sen verran hyvin, että tietää myös, että heistäkin nämä väittämät on tuulesta temmattuja. Joskus myös ihmetellyt, sen sijaan että siellä spekuloitaisiin pitkien ketjujen verran yhtä asiaa, niin kuinka helppoa olisin vaan kysyä asiaa suoraan bloggaajalta, esimerkiksi minulta 😀 Koska aina ne ei edes ole sellaisia asioita, mihin en voisi vain vastata samantien.

Ja asiat voivat olla todella loukkaavia, esimerkiksi tyhjäpäiset kommentit että joku pettää jotakin, mutta kyse on kuitenkin joidenkin oikeasta elämästä, ja se on surullista, että joillakin on niin paha olo, että pitää leikkiä muiden henkilökohtaisilla asioilla noin. Mulla on vähän sama asenne myös rant-videoihin, joillain tapaa ymmärrän niiden suosion ja viihdearvon, mutta jotenkin musta kuitenkin on todella harmillista, että jonkun sisällöntuottaminen pyörii niin vahvasti negatiivisten asioihin keskittymiseen. Oon monesti sanonut, etten ymmärrä jatkuvaa bloggaajien mollausta, koska jos itse en pidä jostakin, lähden pois niiden someista pahoittamasta omaa mieltä, saatikaan että tekisin pitkiä videoita aiheesta. Mun oma maailma olisi varmaan paljon harmaampi, jos pitäisi käyttää energioitaan tuollaiseen. Rant-videoissa (ja edelleenkin, kyllä ne on myös viihdyttäneet muakin) on myös se ongelma, että ne kärjistää aika paljon. Henkilöstä X tehdään video, joissa tuodaan pari snäppiä tai videoklippiä esille, ja sitten se rant olisi mukamas kuvaus koko ihmisen persoonasta. Aluksi ajattelin että en sano nimiä, mutta namedroppaan nyt sitten Jannen, eli Naag. Mä en ole katsonut hänestä tehtyjä rant-videoita, koska tiedän, että ne on todella ahdasmielisiä. Kuitenkin Janne on mun hyvä ystävä, mä en halua käyttää pitkiä aikoja kuuntelemaan kun joku, joka ei häntä oikeassa elämässä tunne, puhuu pahaa hänestä, vain somen perusteella. Se ei ole Jannen kokonaisuus. Janne on oikeasti todella ihana ja sympaattinen tyyppi, ja mulle tulisi vaan todella paha mieli, kun joku tuo hänestä vain pari tiettyä huonoa puolta esille, ja jengi lähtee siihenkin mukaan, massana vihaamaan henkilöä. Rantin tekijä ei välttämättä missään vaiheessa edes väitä, että tämä henkilö olisi kokonaisuudessa mätä, mutta katsojille riittää, että tuodaan pari asiaa ilmi, niin lähdetään yleisesti vihaamaan tubettajaa, eikä osata katsoa asioita enää ollenkaan avarakatseisesti. Koska tuon ilmiön oon huomannut nykypäivänä, että kun jostakin somettajasta lähdetään yhdessä kirjoittelemaan negatiivia asioita, tuntuu että koko maailma sitten haluaa lähteä mukaan siihen joukkohenkeen, ilman että enää tehdään omia mielleyhtymiä tai -päätöksiä, mistä ja kenestä haluaa tykkää ja mistä ei. Kuitenkin, rant-videoille pakko antaa plussaa, jokainen jonka olen itse katsonut, on nimenomaan keskittynyt olennaiseen, ei keksinyt valheita tai lähtenyt kiusaamis-linjalle mauttomissa asioissa, vaan kommentoineet vain asioita mitä tubettajat itse sanoneet, eli ei täysin verrattavissa Jodelin mielikuvitusmaailmaan. Muutenkin jotenkin harmittaa kun kaikki somettajat ja tubettajat tuntuvat olevan sotajalalla tällä hetkellä, haluaisi vaan sanoa, että can’t we all get along ja lopettakaa jo, niin turhanpäiväisiä juttuja, ja niin moni voisi vaan antaa joidenkin asioiden olla, ja yhteisen hyvän hengen vuoksi pitää mielipiteet itsellään ja jättää asioita sanomatta. Aika monella meistä on kuitenkin mielipiteitä, ja saa niitä myös tuoda esille, mutta joskus on myös hyvä oppia pitämään suunsa kiinni. Vanha viisaus, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, kannattaa olla sanomatta mitään. Keskustelkaa omissa ryhmächateissa kavereiden kanssa, eikä instagram-kuvien kommenttibokseissa.

Kuitenkin, Jodelista pakko sanoa, niin kuin videollakin mainitsin, että on toi paljon parempi kuin av-palsta, kuitenkin tuolla osataan keskustella asioista sarkastisella huumorilla ja pilke silmäkulmassa, kun taas nettiforuumeilla jotenkin huokuu paljon vahvemmin ihmisten katkeruus ja oma paha olo. Mutta jos Jodelissa kerta on niin fiksua ja korkeakoulutettua jengiä, niin muistakaa, että ei kannata uskoa kaikkea mitä nettiin kirjoitetaan, pitäkää se juoruilu siinä tervehenkisellä tasolla. Se on vissiin ihan normaalia, että ihmisiä kiinnostaa toisten asiat, vaikka itse en ole koskaan ollut sellainen, jota esimerkiksi julkkisjuorut hirveästi kiinnostaisi. Ja kyllähän siellä joskus lukee muista juttuja, jotka pitävät paikkaansa, mutta sitten kun on näitä älykääpiöitä jotka keksivät niitä itse, niin on siinä sitten pala purtavaksi miettiä, että mitä uskoa 😀 Olisi niille juoru-haukoillekkin helpompaa, jos tietäisi kaikkien vaan kirjoittavan totuuksia.

Miettikää myös, kun niitä päättömiä juoruja keksitte, haluaisitteko että joku tekisi samaa teille, tai esimerkiksi teidän läheisille? Mä olen sellainen somettaja, että mustahan saa loputtomiin tarpeeksi haukkumis-sisältöä, ilman että sitä tarvitsee päästä keksiä, niin ehkä turha mustamaalaaminen voitaisiin skippaa. Ja itse yritän muistaa, mikä olisi hyvä nyrkkisääntö kaikille, joista siellä puhutaan: suurimalla osalla juorujen aiheista on kymmeniä- ellei satojatuhansia seuraajia/tilaajia somessa. Jodelin kanavissa menee parituhatta ihmistä, joista suurin osa siellä on kuitenkin viihdearvon takia, eli aloituksia tekee niin pieni prosentti ihmisiä. Se on vaan luonnollista, jos on seurattu ihminen, aina mahtuu joukkoon niitä, jotka eivät susta tykkää. Pitää vaan muistaa, että kyllä siellä ruudun toisella puolella on myös monta seuraajaa, jotka oikeasti diggaa omasta sisällöstä. Ja tämän takia kaikki, jotka tulette moikkaamaan kadulla, laitatte viestiä tai kommentoitte postauksiin, ne merkitsee oikeasti tosi paljon, koska välillä itsekkin, ihan hetkellisesti, unohtuu kaiken sen paskan keskelle, ja on vaikeaa muistaa miksi tätä hommaa jaksaa tehdä, ja silloin teidän tsempit on kullanarvoisia.

Taisin tekstin alussa sanoa, että nopeasti höpisen aiheesta, mutta näköjään juttua riitti. Ei varmaan taaskaan minkäänlaista punaista lankaa tällä tekstillä, kun näpyttelin vaan mitä mieleen juolahti ja menikin vähän pitkäksi, ja varmasti jäi puuttumaan joitakin asioita mitä olen mietiskellyt, mutta en nyt muistanut. Jodelihan on omalla tavalla hieno applikaatio, ja oon esimerkiksi kosmetologina monet kommentit lisäillyt kauneuskanavalla 🙂 Ja jos tämä asia aiheuttaa teissä keskutelunhalua, tässä tekstissä on kommenttiosio, mihin voi myös kirjoittaa anonyymina, niin saatte multa sitten niitä henkilökohtaisia vastauksia näihin mun mielipiteisiin.

Oma lupaukseni on kuitenkin ollut, että en ikinä kommentoi mua, tai mun kavereihin liittyviin alotuksiin. Tai siis jos kommentoin, kommentoin itsenäni ja paljastan sen myös kuvalla, josta minut voi tunnistaa. Eli kaikki “moi sini” kommentit lähinnä vaan naurattavat minua 😀 Onneksi itsellä melkein kaikki kaveritkin seurailevat applikaatiota, niin aina jos siellä on jotain aivan naurettavaa, niin saan kuulla siitä suhteellisen nopeasti. Summa summarum, keskustelu aiheesta ei mua haittaa, mutta kyllä, inhimillisesti haluan isommat valheet itsestäni nopeasti pois netistä.

YOU DO YOU. I DO ME.

24.08.2017

Viime viikolla Suomen Prismoihin rantautui uusi vaatebrändi, Boy Meets Girl. Kyseinen merkki tukee muun muassa paljon kiusaamisen vastaista työtä, ja alunperin olin ajatellut tässä kaupallisessa yhteistyössä Boy Meets Girlin ja Prisman kanssa tehdyssä postauksessa tuoda esiin varsinkin nettikiusaamista. Mutta mun ekojen julkaisujen, tubevideon ja instagram kuvien jälkeen, päätin, että haluan mieluummin jutella oman tyylin rokkaamisesta.

Tämä nyt tuntui olevan joillekkin nettitrollaajille aivan liikaa, kun ryhdyin yhteistyöhön Prisman kanssa. Aloitetaan nyt ihan alkufaktoista, Boy Meets Girl aloitti myyntinsä luksusmerkkien tavarataloissa Bergdorf Goodman, Saks Fifth Avenue ja Colette-liikkeet Pariisissa. Eli jos minä olisin ostanut tämän tismalleen saman paidan trendiputiikista Ranskasta, niin silloin asia olisi eri kuin se, missä niitä myydään Suomessa?

Siksi päätin, että halusin tässä postauksessa tuoda enemmän esille sitä, että aivan sama mitä kukaan sanoo, niin jokaisen tulisi kantaa omaa tyyliään ja itseään pää pystyssä. Jos sulla on hyvä tunne sun vaatteissa, niiden alkuperällä tai hinnalla ei pitäisi olla mitään väliä. Mä olen nuorempana halunnut pukeutua vain merkkivaatteisiin ja laukut ja kengät piti olla kalliita. Nykypäivänä edelleen omistan luottolaukkuja, joiden hintalaput ovat olleet korkeamalla, mutta tämän kesän ylpeydenaiheeni on mun uusi vintage nahkalaukku, jota hehkuttanut monesti blogissakin. Maksoin siitä yhden euron kirppiksellä.

Paljon mäkin ostan uusia vaatteita, mutta oon alkanut suosimaan alennusmyyntejä ja varsinkin niitä kirpputoreja, koska nykypäivänä niissä ei myydä vain vanhoja mummovaatteita, vaan nuoret ovat alkaneet aika ahkeraasti, varsinkin facebookissa, pistää kivoja ja hyväkuntoisia vaatteitaan kiertoon edullisin hinnoin. Ja itse teen samaa, rakastan myydä kaapin perälle jätettyjä juttuja eteenpäin, ja yleensä myös edullisesti, jotta mieluummin pääsisivät halvalla uuteen kotiin antamaan toiselle iloa, kuin että tuon ne takaisin kotiin kassissa varastoon pölyttymään.

Ja sitten taas netissä ruoditaan, kun Ananasraasteella on rahat loppu ja pakko myydä tavaransa ja ostaa käytettyä. Se, että ostaa käytettyjä vaatteita, ei tee ihmisestä köyhää. Sama pätee siihen, että jos Prismaan tulee myyntiin trendikäs nuorten merkki, niin se ei ole noloa ostaa sitä sieltä. Mä oon iloinen, että mun tyyli on kehittynyt nykypäivänä siihen, että en osta asioita hintalapun suuren summan takia. Laatua, ja esimerkiksi ekologisuutta, on aina tietenkin hyvä katsoa, ja tässäkin puuvilla t-paidassa se on yhtä hyvää kuin olisi ostettu mistä tahansa nuorten ketjuvaateliikkeestä. Kuitenkin, jokainen vaatevalintani perustuu siihen, mitä mä haluan laittaa päälleni, koska se on mun tyylinen ja mä tykkään vaatteesta. Esimerkiksi tämä löysä, hieman cropattu t-paita Boy Meets Girliltä, se on aivan sama olisinko löytänyt sen kirppikseltä, luksusliikkeestä tai sitten Prismasta, mä tykkään siitä, se tuntuu kivalta päällä, ja olen valehtelematta tämän saatua käyttänyt sitä jo monet kerrat.

Äitini juuri kertoi, kuinka oli lapsena pukenut siskoni ja mut kouluun siisteissä, hyvälaatuisissa vaatteissa. Kuitenkin aina löytyi joku, joka niistä halusi kiusaa. Mua oikeasti kuvottaa kiusaaminen, oon niin kyllästynyt siihen, että jotkut kuvittelee, että sortamalla muita olisivat itse parempia ihmisiä. Ja mua saa kiusata niin paljon kun haluaa, pitkin juoruapplikaatioita, mä kestän sen 100-prosenttisesti, anonyymien sanat ei muhun vaikuta. Mutta tiedän, että varsinkin nuorien joukossa, vaikkapa kiusaaminen vaatteista koulussa on varmasti todella rankkaa, ja voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Kaikilla ei myöskään ole välttämättä varaa pukea itseään, tai lapsiaan, merkkivaatteisiin, siksi onkin siistiä, että on tälläisiä merkkejä, joilta saa kivoja vaatteita edullisesti. Ja siinä ei ole mitään hävettävää. Kenenkään arvo ei ole mitattavissa sen mukaan, kuinka kalliit vaatteet on päällä.

Siksi haluisin nyt vaan muistuttaa, että jokainen teistä, joka tekee omaa juttuaan, pukeutuu niin kuin haluaa, niin jatkakaa samaan malliin ja tehkää se ylpeydellä. Sillä ei ole mitään väliä, mitä joku sanoo teistä, kunhan itellä on se fiilis, että tää on se oma juttu ja rokkaatte sen täysillä. Ostakaa vaatteenne ihan millä hinnalla, halvalla tai kalliilla, ihan mistä haluatte, jos joku haluaa arvostella siitä, kertoo enemmän siitä henkilöstä kun on tarve pönkittää itseään tuomalla toista alas. Kiusaajille taas tiedoksi, minä (ja moni muu) teen omat valintani mihin pistää rahani. Voisin ostaa merkkilaukun, ja antaa blogissa kuvan, että olen varakas, tai vaihtoehtoisesti leikkautan ja kuntoutan koirani lonkan, jotta ei tarvitse sitä lopettaa. Valitsen jälkimmäisen, ja ostan vaatteeni edullisista liikkeistä, koska nykypäivänä trendikästä muotia löytyy myös edullisesti, ja koen että silti pukeudun juuri niin kuin haluan, itselleni uskollisesti, vaikka en siihen satoja euroja kuluttaisi. Pari postausta takaperin mun koko Flow-asu olikin pelkkää alennusmyyntiä ja kirppiskamaa, ja itse rakastuin kokonaisuuteen. Miksi mä häpeilisin mitään, mikä saa mut tuntemaan hyväksi ja omaksi itsekseni. Jos joillekin se on ongelma, että bloggaaja ei ole festareille pukeutunut kalliisiin vaatteisiin, se on sitten niiden murhe, mä en kuluta aikaa omasta päivästäni siihen. Toivottavasti kaikki siellä ruudun takana  muistaisitte saman, joko muita tai itseänne arvostellessa. Mä ainakin aion jatkossakin ostaa vaatteeni juuri sieltä mistä haluan, välittämättä muiden mielipiteistä.

Kuitenkin, on ollut super mageeta, kun oon oikeasti jo monesti viikon aikana kadulla törmännyt Boy Meets Girl-vaatteisiin ihmisten päällä, eli ei kaikkia kuitenkaan kiinnosta mitättömät mielipiteet. Katumuotimerkki rantautui Pohjoismaista ensimmäisenä Suomeen ja löytyvät nyt kaikista Prismoista, ja tästä linkistä! :)[conversionpixel campaign=’Prisma’ title=’BOY MEETS GIRL’]