Onni 21.9.2002-23.7.2018

25.07.2018

Kaiken näköisistä vaikeista asioista tullut kirjoitettua blogiin, mutta tämä on ylivoimaisesti kamalin postaus kirjoittaa. Kuitenkin, haluan teille seuraajille jakaa tämän asian.

Meidän Onni nukkui pois viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, erittäin pitkän sairaalapäivän jälkeen. Juuri ennen koneeseen nousua Maltalla, päivitin storyni, kuinka ikävä mulla on mun poikia ja en edes pääse näkemään heitä ennen lähtöämme Italiaan poikaystäväni kanssa. Kuitenkin, koneen laskeuduttua, poikaystäväni oli tullut viestiä, että mun pitää soittaa heti koneen laskeuduttua.

Onni oli Topin kanssa hoidossa mökillä, ja hän oli jälleen tipahtanut huonosti hyppiessään alas sängyltä. Meille kävi suurinpiirtein samoin viime kesänä, jolloin päädyttiin Onni leikkaamaan, ja hän selviytyi kuntoutuksesta loistavasti. Postaus löytyy täältä.

Koirien hoitaja lähti sunnuntaina saman tien tuomaan Onnia bussilla Helsinkiin. Suurinpiirtein 8 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen, selvisi, että tällä kertaa Onnin toinen lonkka oli jälleen mennyt sijoiltaan. Sitä ei saatu yrityksistä huolimatta paikoilleen, joten jälleen olisi suuri leikkaus ja pitkä kuntoutus edessä. Kun viime vuonna koiran eutanasia ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta, tänä kertaa tiesin heti, että en pistä koiraa kestämään sitä uusiksi, vaan oli tullut Onnin aika päästä kivuistaan.

Onni oli viimeisenä vuoden aikana vanhentunut paljon enemmän. Kuurouden lisäksi sokeus oli alkanut vaivaamaan, ja dementia kiusasi useampia päiviä. Sokeus aiheutti paljon kömmähdyksiä, ja mun sydän pomppaili viime aikoina noin kaksikymmentä kertaa päivässä kun se kaatuili sohvalta ja sängylle hyppiessä meni ohi. Vaikka lääkärit olisivat Onnin mielellään vielä leikanneet, tiesin, että se voi olla vain viikoista tai kuukausista kiinni, ennen kuin taas käy huonosti.

Mun ainut toive olisi ollut, että reissusta palaneena ja suoraan sairaalaan tulleena, oltaisiin edes yhdeksi päiväksi saatu vielä Onni kotiin, saanut nukkua sen vieressä yhden yön, antaa herkkuja ja Topi olisi saanut sanoa heipat isoveljelleen. Kuitenkin, kun lonkkaa oltiin yritetty laittaa paikoilleen, Onni oli todella suurissa kivuissa, ja viimeinen päivä olisi mennyt niin suurissa lääkehuuruissa ja ilman kykyä seistä, niin noin puoli kahden aikaan yöllä 23.7.2018 Onni päästettiin viimeisille unille, minun ja poikaystäväni antaen hänelle paljon pusuja, haleja ja rapsutuksia.

Tiedän, että päätökseni oli oikea ja Onni sai elää erittäin pitkän elämän täynnä rakkautta, ja pysyi hyväkuntoisena loppuun asti. Innokkaan hyppäilijän ja riehujan mieli kuitenkin tahtoi mennä nopeammin kuin keho, ja pomppuilu oli tällä kertaa liikaa.

Onni pääsi pilven reunalle pomppimaan sydämensä kyllyydestä, kuulee taas lintujen laulua ja vanhuus ei vaivaa. Sieltä se kattelee meidän perhettä, joka on nyt fyysisesti vain kolme, mutta Onnia ei ikinä unohdeta ja sen paikka mun sydämessä tulee aina olemaan kovin suuri.

Meillä oli tosiaan maanantai-aamuna lähtö Italiaan, mutta todella raskaan vuorokauden jälkeen peruutettiin matka. Aamusta lähdettiin mökille hakemaan Topia kotiin, ja vietettiin siellä perheenä aikaa yhdessä. Kuitenkin, yhdessäolon jälkeen Topi päätettiin jättää vielä hoitoon, ja poikaystävän kanssa ostettiin uudet lennot, vuokrattiin uusi auto ja lähdettiin kuitenkin suunnitellulle lomalle. Kotona oleminen ahdisti liikaa, ja oltiin odotettu reissua yhdessä todella paljon. Yhtä innoissaan tämä reissu ei alkanut, mutta surulomalle oli tarvetta. Olemme nyt aloittaneet matkan etelä-Italiassa, ja vaikka hetkittäin tuntuu että itkulle ei ole loppua, aiomme viikon ajan yrittää vähän myös nauttia.

Kyynelsilmin kirjoitan tätäkin postausta. Jokainen joka mut tuntee, tietää että mun elämäni suurin rakkaus on mun koirat, ja menetys tällä hetkellä on todella suuri. Tulen päivittelemään somejani kevyillä aiheilla ja lomakuvilla, mutta tällä hetkellä arvostaisin ymmärrystä, että olen hieman poissaoleva. Mulla olisi ollut monta vlogiakin julkaistavana, my day ja Topin synttärit, mutta ajatuskin nyt katsoa videoita missä Onni on elossa tuntuu todella pahalta, sen aika ei ole ihan vielä. Myöskään railakasta polttarivideota en vain henkisesti pysty alkaa käsittelemään, toivottavasti jaksatte odotella vielä parisen viikkoa. Olin myös ennen reissua kuvannut parit yhteistyökuvat, missä Onnikin näkyy, ne tulevat jokatapauksessa tietenkin julki.

Vaikka tapahtuma kävi Onnin ollessa hoidossa, niin parempaa vara-äitiä koirilla ei voisi olla. Olga on jo kahdeksan vuoden ajan aina hoitanut koiriani, ja ei ikinä tekemättä sitä varoen. Onni vaan oli niin menevä tapaus, ja sen kanssa oli välillä ihan mahdotonta kun vauhdille ei löytynyt loppua. Oon niin kiitollinen, tuesta mitä Olga ja poikaystäväni ovat antaneet, parempaa ystävää tai kumppania ei voisi toivoa.

Rehellisesti kirjoitin tämän postauksen saadakseni sen pois alta, koskaan ei olisi ollut aikaa, jolloin olisin halunnut tätä aloittaa. En edes jaksa oikolukea tai tarkistaa kirjoitusvirheitä, silmät turvonneena ja itkuisena päätän tämän postauksen tähän. Nyt olemme täällä reissussa ja tästä menen vielä Santorinille äitini kanssa. Elämä jatkuu, hetken aikaa todella surullisena, surun helpottaessa ikävä tulee aina pysymään.

Vaikka en itse viettänyt Onnin kanssa viimeisiä päiviä, oli hän lempipaikassaan maailmassa, eli mökillä, ja nauttinut siitä täysin rinnoin. Ja mulle on todella tärkeää, että sain itse olla viimeiset hetket hänen kanssaan, enkä toisella puolella maailmaa. Onni sai viettää viimeisen vuotensa onnellisena Teneriffalla, vietettiin viimeinen loma yhdessä Barcelonassa, vietettiin Topin juhlat perheenä yhdessä ja koko elämänsä hän oli todella rakastettu koira.

Meillä on onneksi meidän nakkimakkara-Töpseli vielä antamassa meille paljon rakkautta. Mulla oli rikkaus melkein 16 vuotta saada pitää Onni ja saada häneltä niin paljon rakkautta ja tukea. Nämä kuvat olivat tarkoitettu vain omaan käyttöön, mutta niiden jäädessä viimeisiksi yhteiskuviksi meistä, poikkeuksellisesti ne julkaisen blogissa.

Onni, rakastan sua <3

94 Responses to “Onni 21.9.2002-23.7.2018”

  1. Niisku says:

    Ihana kirjoitus <3 Paljon voimia suruun. Mulla on vielä edessäpäin nämä ajat chihujeni kanssa.

  2. Tuuliaaa says:

    Osan ottoni!! Toivottavasti osaat edes vähän nauttia Italiassa, vaikka iso juttu tapahtuikin. Jaksamisia!

  3. Taina says:

    Voimia Sini <3 se on niin raskasta tiedän. Mutta suurin rakkaus on päästää irti kun sen hetki tulee.

  4. Katariina says:

    Voimia hurjasti suureen suruun ❤❤❤

  5. Petra says:

    Voi että, kyyneleet silmissä sai tämän lukea. Aivan hirmuisesti voimia sulle Sini suruun, nyt Onnin on hyvä olla ja teit oikean päätöksen.❤️ Itsekin vanhan koiran omistajana pelkää päivittäin sitä päivää, kun pitää päästää paras ystävä parempaan paikkaan. Onnia somen välityksellä seuranneena olen saanut kuitenkin paljon iloa ja uskoa, pikkunen oli niin reipas ja elinvoimainen loppuun saakka. Onni varmasti kiittää sinua pilven reunalta kaikesta. Sini, voimia, jaksamista ja kaikkea hyvää sulle tulevaan. <3

    • Sini says:

      joo, oma suurin pelko ollut aina… ja oli se kyllä elämäni kauhein päiväkin tähän mennessä 🙁 painajaisia joka yö siitä hetkestä… kiitos paljon <3

  6. Jepsu says:

    Paljon voimia Sini suuren surun keskellä <3 Ihana tuo viimeinen kuva, siinä viimeistään mullakin kyyneleet tipahti poskille.

  7. Jenna says:

    Todella surullista kuulla:( uskon että Onni ei olisi parempaa elämää voinut elää kun mitä sai sinun kanssa! Voimia ❤️❤️

  8. Laura says:

    Voi ei, tää on itelle kans semmonen aihe et itkee porutin tätä lukiessa, meiän koira jouduttiin lopettaan viime syksynä. Se oli aivan kamalaa ja ei vaan löydy sanoja! Voimia suruun❤️

  9. Anne-Mati says:

    Voimia💕 eihän tätä voinut ilman itkua lukea!

  10. Anna says:

    Todella syvä osanottoni ❤️ Mä olen aina ihaillut kuinka paljon sä rakastat ja välität Onnista ja Topista. Sulle pojat ei ole vain lemmikkejä joita täytyy hoitaa vaan sulle oli tärkeintä että koirilla on kaikki hyvin. Susta (videoilla) näkyy miten onnellinen olet kun sulla on Onni ja Topi. Ajan kanssa suru muuttaa muotoaan ja sulla on kauniita muistoja ❤️ Paljon voimia suureen suruun ja Topille paljon rapsutuksia ❤️

  11. Janina says:

    💕 pieni enkeli-Onni 💕 paljon jaksamisia, muistot elää ikuisesti ja sydämeen nää pienet maailman rakkaimmat karvakorvat tekee oman paikkansa 💕

  12. Noora says:

    Jaksamisia suruun Sini ❤️ Tämä postaus herkisti minutkin kyyneliin saakka ja sai kaipaamaan omaa edesmennyttä koiraani entistä enemmän. Onnilla oli aivan ihana elämä ja vieläkin ihanampi perhe! ❤️❤️

  13. Osanottaja says:

    otan suuresti osaa. itelläkin koira nukkui pois 4kk sitten. Tuntui,että suru ei ikinä helpota, mutta onneksi se on helpottanut.
    mutta sulle vielä:
    Teit juuri oikean päätöksen kun päästit Onnin kivuista.
    nyt hän hyppii ja juoksee taivaassa muiden koirien kanssa (mm.omani)
    toivottavasti Olga ei koe syyllisyyttä tapahtuneesta!
    ja niinkuin itse sanoit, Onni vietti onnelliset pari pv mökillä tekemässä sitä mitä rakastaa, juoksemassa ja riehumassa.
    Osanotot vielä ja muista että ikävä helpottaa mutta ei valitettavasti (omassa tapauksessa ainakin) ikinä helpota.

  14. Jade says:

    ❤️ Ihana Onni ❤️ 😢 😞Otan osaa niin suureen suruusi 💔 Jossain vaiheessa kyyneleet harvenevat ja suuri suru muuttuu kauniiksi ikäväksi ja ihaniksi muistoiksi. Ikävä ei häviä koskaan, eikä sen pidäkään.

  15. Henni says:

    Voi ei, voimia teille ja turvallista polkua Onnille taivaaseen! <3

  16. Saija says:

    Voimia Sini todella paljon❤

    En oikein tiedä mitä muuta sanoa, itku tuli kun luin tätä postausta. 16-vuotta on pitkä aika ja Onni eli varmasti onnellisen elämän! Päivä kerrallaan ja joku aamu huomaat, ettei satu enää niin paljoa ❤❤

  17. Hilma says:

    Niin paljon voimia sulle❤️😭. Haluun vaan halata sua❤️❤️❤️😭😭

  18. Noora says:

    Itku tuli 😞 onneksi surusta pääsee ajan kanssa yli ja Onni on ilman kipuja ☺️

  19. Riina says:

    Lo siento Sini…. 😢

  20. Kati says:

    Voimia sinulle! Rakkaan lemmikin menettäminen on ihan kamalaa. Onni oli onnekas,kun sillä oli sut! =)

  21. kata says:

    Voimia!❤

  22. Amma says:

    Lämpimin osanottoni suureen suruun.Perheenjäsenen menetys on elämän raskaimpia asioita. Olet koirillesi paras mahdollinen hauvamamma ja jos he osaisi puhua meidän kieltämme kiittäisivät he sinua koko sydämestään. Voimahalauksin <3

  23. Aura says:

    Tosi hirveetä 😭😭💔 mäki oon menettänyt kissan ja senki poti lopettaaa mutta voimii sulle 😭😭❤️❤️❤️

  24. Maria says:

    Itkuhan tässä tuli, normaalisti en vollota, mutta koska oma koirani lopetettiin 3 vuotta sitten, niin kyllä se edelleen raapasee – ainut etten saanut olla hänen vieressä, sillä asun eri paikkakunnalla kuin vanhempani. Mutta, nyt Onni on paremmassa paikassa ❤️ tsemppiä ihan todella paljon!
    (ihan liikaa pystyn samaistumaan tähän, sattuu hitsisti, vaikka näinkin vain videoissa).

  25. Maria says:

    Otan niin paljon osaa <3 ja paljon voimia, surutyö vaatii paljon aikaa ja jaksamista, mutta lupaan, että jossain vaiheessa rupee pikkuhiljaa helpottamaan. Muistot onneksi ovat ikuisia <3

  26. Outi says:

    Paljon voimia ja tsemppiä sulle surun keskelle! ❤️ Itse joutunut sanomaan rakkaalle koiralle hyvästit ja se oli yksi elämäni kamalimmista asioista… Sure rauhassa ja muista nauttia reissusta!

  27. Jenni says:

    Suuret osan otot suruun! 🙁 On ne koirat vaan perheenjäseniä siinä missä ihmisetkin. Mutta kuten sanoit, Onni sai elää mielettömän ihanan koiran elämän, valtavan rakastettuna! <3

  28. Saara says:

    Kyynelsilmin tätä luin, koiranomistajana ymmärrän surusi <3 Hyvää matkaa ihana Onni ja jaksamisia teidän perheelle!

  29. Petra says:

    Voi ei tuli kauhee itku kun luin

  30. Annileena says:

    Voimia! Minulla ei ole ollut koskaan omaa koiraa. Mutta osaan kuvitella kuinka suurta surua koet. Tippa tuli linssiin ja tuli elävästi mieleen se kun isoisäni koira päästettiin viimeiselle matkalleen reilu 2 vuotta sitten. Vaikka en itse omistanut koiraa, tuntui se kun omalta, koska hän oli ollut osa elämääni reilu 12 vuotta. Sure rauhassa ja anna itsellesi aikaa. Yritä nauttia lomasta se tekee varmasti hyvää! <3

  31. Pilvi says:

    ❤️

  32. Anomuumi says:

    Voimia <3 Aivan varmasti kaikki ymmärtää ja todellakin otat niin paljon aikaa, kun vain tarviit!

  33. Veera says:

    Stppiä ja mä aloin itkemään kun luin tota postausta ja Onni oli varmasti todella rakas ja se oli tosi söpö ja toivon sydämeni pohjasta että se olisin voinut muuttaa jotain tilanteesta mutta menneisyyttä voi muutta 😭💔❤️

  34. Sini says:

    Otan osaa koirista tulee ku ns lapsia nii se luopuminen ku vaikka kuolee nii o suurta ja surullista.

  35. Milla Toivonen says:

    Jaksamisia❤ Kun luin tätä aloin itkemään❤

  36. Heidi says:

    Itkuhan se tuli tätä lukiessa. Tuli myös viimeksi, kun luin Onnin tippumisepispdia. On niin hirveen surullista menettää oma pieni rakas, mutta joskus on vaan pakko päästää irti. Voimia sinulle.

  37. Saija says:

    Paljon voimia ja osanotot! ♥♥♥

  38. Lenu says:

    Voimia teille todella paljon! ❤️ Vaikken teitä tunnekaan, mutta pitkään seuranneena, tuli itseltäkin kyyneleet tätä lukiessa. Haluun vaan toivottaa tsempit ja paljon jaksamista! 😘

  39. Christina says:

    Suuret osanotot 🙁 Tää blogikirjotus niin kolahti. Tämä on asia mitä ei haluaisi ikinä kokea. Mutta Onni saa nyt rauhassa elää ilman kipuja. ❤️ Paljon tsemppiä , tätä tuli luettua ihan itkukurkussa pieni oma vauva sylissä

  40. Veera says:

    Otan osaa suureen suruunne <3 Rakkautta on osata päästää irti. Annoit koirallesi parhaan mahdollisen elämän, Onnista näki kuinka rakastettu hän on ollut. Onneksi lähdit reissuun, suru ei koskaan katoa, muuttaa vain muotoaan. Olet ihana ja vahva ihminen, kaikkea hyvää sinulle

  41. Ymmärrän täysin says:

    Lämpimin ja syvin osanottoni! Kun karvakaveri ja tuollainen pitkäaikainen perheenjäsen lähtee, on se aina suuren surun ja luopumisen paikka.

    Olen myöhäisellä lounaalla ja siis julkisella paikalla, mutta kyynelehdin vuolaasti tätä lukiessa. Nyyhkytän ääneen.
    Itse jo vähän vanhemman kissa- neidin emäntänä tiedän, että sama luopuminen on meilläkin edessä…

    Voimia ja jaksamista sinulle!

    Itse uskon lapsellisesti Lemmikkitaivaaseen ja siihen, että jonain päivänä siellä on se onnellinen jälleennäkeminen omien rakkaiden lemmikkien kanssa.

    Siihen asti saavat kirmailla ja pomppia siellä sydämensä kyllyydestä!

    Iloa ja nautintoa lomaan ja hymyä vaikka kyynelten läpi!

    Ihanaa että saitte pitää Onnin niin kauan!

  42. Anna says:

    Voimia suureen suruun ❤️ Onni sai viettää ihanan ja onnellisen elämän sun kanssa.

  43. Hanna says:

    Suuret osanotot suruun. Halauksia. Jaksamisia.

  44. Annina says:

    Voimia suureen suruuun ja halauksia <3 Itse koiran omistajana tulee jo itku silmään kun ajattelee oman koiran menettämistä, niin voin vaan kuvitella sun surun. Aika helpottaa ikävää,vaikkei sitä kuitenkaan poista. Onni sai viettää parhaimman mahdollisen elämän ja parhaimmat mahdolliset viimeiset päivät<3

    • Sini says:

      kiitos paljon <3 onhan tuo hetki pelottanut aina ja ihan syystäkin <3 onni sai paljon mutta antoi vielä enemmän <3

  45. Miis says:

    Tuli itselläkin itku, kun itselläkin koira ja ajatus luopumisesta on jo ihan hirveä.

    Onni eli pitkän ja ihanan elämän, ruudun tällepuolen on aina huokunut tosi voimakkaasti se miten paljon rakastat sun koiria.

    Jaksamista ❤️!

Kommentoi