SEIKKAILUA PART 1

03.04.2018

Viime postauksessa kerroinkin, että pääsiäisen yli vuokrattiin auto poikaystäväni kanssa ja kierreltiin saarta. Tuli käytyä etelässä, pyörittyä meidän pienellä pölyimurilla pikkukyliä sekä rannikolla että vuorilla päin.

Teneriffalla on myös aika ajoin “calima“, mutta itse todistin sen kunnolla vasta viime viikolla. Calima on oikeastaan tomua, pölyä ja hiekkaa pohjois-Afrikasta sekä Saharalta, joka leijailee Kanariansaarten yllä siihen asti kunnes tuulen suunta muuttuu, yleensä kestäen pari päivää. Mun aikana pari kertaa taivas on muuttunut hiekkaiseksi, mutta vasta nyt maisemat näyttivät samalta kuin sepia-filtterin läpi. Aurinko kuitenkin paistaa pehmeydessään hiekkaisen usvan läpi ja luo erittäin pehmeän valon saarelle, ja lämpötilat nousevat korkealle. Nyt kun olimme vasta alkukeväässä, säästyttiin äärihelteiltä, mutta celsiusasteet silti näyttivät 26-29 astetta. Tästä syystä myös rannalla oli paljon jengiä, kun mekin sinne menimme kuumuutta karkuun.

Tässä vähän toivottua arkisempaa kuvaa, meillä aamupala näyttää lähestulkoon samalta joka päivä. Suomituliaisina sain ruisleipää, jota en itseasiassa melkein ikinä syö itse Suomessa, mutta täälläpäin se maistuu aina paremmalta. Varmaan johtuu kun saarella syödään eniten vehnäsämpylöitä sekä perunaa, niin alkaa ikävöimään kotimaista tummaa leipää. Mansikat ovat nyt kausituote ja erittäin halpoja ja maukkaita, ja lisätään niitä sokerittomaan mysliin sekä mun lempparijukurttiin. Tossa maustamattomassa jukurtissa ei ole lisättyjä sokereita ja se on rasvatonta, mutta silti niin kermaista ja täyteläistä. Ihan parasta,koukutin jo äitini ja myös poikaystävänikin siihen. Välillä syödään myös kananmunia, ja vaikka kuvassa näkyy appelsiinimehu, se oli itseasissa poikkeus. Mulle riittää mun sokeriton RedBull, joka nykyään on pakko saada. Mutta aika samalta näyttää ruokapöytä joka aamu.

Kuvassa näkyy meidän punainen pieni auto, ei mitkään parhaat tehot tuossa moottorissa menemään ylös ja alas mäkiä, mutta hyvin selvittiin. Jos olette suunnittelemassa reissua Teneriffalle, ehdottomasti kantsii vuokrata auto edes pariksi päiväksi ja nähdä saarta monipuolisesti. Mikään yksi paikka täällä ei riitä kuvailemaan sitä kaikkea mitä saarella näytettävänä.

Parikin kertaa eksyttiin Teneriffan vanhimpaan kaupunkiin San Cristobal La Lagunaan, jossa olen käynyt jo monesti ja aiemminkin postaillut blogiin. Se sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä, ja vaikka ihana pieni kaupunki, se on jo niin paljon korkeammalla vuorilla, niin vielä siellä on kunnon talvi ja kylmä. Niinpä käydään siellä aina vain nopeasti pyörähtämässä, ja tälläkin kertaa vain lounaalla Makika&Co -kahvilassa, joka näkyy alla. Kahvila sijaitsee sisäpihalla, joka on täynnä värikkäitä tuoleja sekä palmunlehtiä.

Toinen paikka, jossa käydään välillä vain pyörähtämässä, on Puertito, jonka nimikin on jo niin söpö. Siellä ei paljon muuta löydy, kuin paikallista menoa, mutta välillä on kiva mennä sinne kävelemään tai juomaan kahvit tai lasilliset viiniä terassille. Normaalisti kylä on todella hiljainen, mutta nyt pääsiäispyhien aikaan perheet olivat kerääntyneet pääaukioiden kuppiloihin ja lapset leikkivät torilla.

Ekaa kertaa myös ajettiin autolla rantaa pitkin pikkutiellä, joka menee aivan moottoritien vieressä, mutta ajovauhti on enemmänkin 20 kilometriä tunnissa kun mentiin eri kylien läpi. Oli ihana vaan ajella ilman päämäärää ja nähdä Teneriffan ääripäätä isoille kaupungeille ja turistialueille. Rantaa pitkin löytyy myös useampi merivesiallas, ja ootan että kuumuus saapuu myös itärannikolla ja pääsisi kesällä näihin lillumaan. Tällä hetkellä tämä pätkä saarta on vielä aivan liian kylmä ja varsinkin tuulinen.

Caliman lähdettyä on tullut myös pari kertaa otettua aurinkoa, ja yksi päivä päädyttiin samalle rannalle missä Auguste otti minusta hääkuvia. Se on yksi mun lempipaikoista saarella, ja lämmön saavuttua ekaa kertaa siellä oli myös kunnolla porukkaa meidän lisäksi. Rannan reunalla kalliolla sijaitsee myös pieni mojitobaari, mistä haettiin tuoremehua. Tänne haluan myös viedä Emman, joka suunnitelee jo reissua luokseni pian. Noi isot mustat kivet rannalla on niin petolliset, kun nousuveden laskettua ne jää liukkaiksi, ja monesti oon meinannut niihin liukastua. Tällä kertaa se sitten kävi, ja mulla on toisessa sääressä niin iso ja kipeä mustelma, että tuntuu ja näyttää kuin olisi katkennut luu samalla. Blogikuvaamisen vaarat…

Mähän käyn välillä vuorilla juoksemassa rappusia, ja nyt mulla on myös ollut poikaystävä seurana. Yksi ilta päädyttiin kiipeämään ihan kukkulan huipulle, missä näkymät kaupungista on parhaat, vaikka ylös ei todellakaan ole mitään polkua ja molemmat saatiin parit kaktuksen piikit kengistä läpi. Tavoite oli kuitenkin päästä huipulle ja takaisin alas vielä päivänvalon aikaan ja siinä sentään onnistuttiin. Olisi ollut vähän kinkkisempi tilanne tulla pimeässä kallioita ja kaktuksia pitkin sieltä alas, varsinkin kun molemmat oltiin jätetty kännykät kotiin.

Kuitenkin, meidän viime viikko oli niin tapahtuma- ja valokuvarikas, niin julkaisen huomenna lisää kuvia meidän saariseikkailuista 🙂

4 Responses to “SEIKKAILUA PART 1”

  1. Katja says:

    On kyllä todella kaunis saari, ihania paikkoja! 😍

  2. Jade says:

    Voi että miten ihanaa teillä on ollut. Itse pidän juuri Teneriffan moninaisuudesta. On Kivikkoisia ja hiekkaisia rantoja, saharamaista maisemaa, vihreitä vuoria ja jopa luntakin siellä voi nähdä. Turistipaikkoja on mutta myös paljon rauhallisia ja aitoja kyliä. Jään odottelemaan lisää ihania kuvia Ja fiiliksiä. Mikä se sinun lemppari jugurtti muuten on, yritin zoomata sitä tuosta kuvasta mutta en ihan saanut selvää? Veljeni asuu Marbellassa, eiköhän sitä jugurttia saa sieltäkin kun käyn moikkaamassa täytyy heti ostaa. Onnille ja Topille rapsutuksia, ne on niin ihania 💕

Kommentoi