FLOW FESTIVAL 2017

23.08.2017

DAY 1

Nämä kesän viikonloput on kyllä olleet niin täynnä kaikkea, on Tubeconia, festareita, häitä jne. Flow-viikonloppu ei ollut ollenkaan poikkeus, juoksin pää kolmantena jalkana edes takas Suvilahdessa ja Hartwall Areenalla, mutta oli kyllä huippu viikonloppu. Oli niin siistiä nähdä seuraajia Tubeconissa, ja illat sai viettää hyvien ystävien kanssa musafestareilla.

Mulla nimittäin ei olisi käynyt mielessäkään, että olisin missannut Flow:n tänä vuonna. Lyhyet yöunet ja minuuttiaikataulu oli pientä siihen verrattuna, että pääsin näkemään Lana Del Reyn ja The Xx:n livenä. Lanahan on mun ehdoton ykkös lemppari artisti, ainut ihminen kenen lyriikat on tähän mennessä päässeet tatuoituna ihoon. Ja kyllä kun nainen veti Blue Jeans kappaleen <3

Perjantain festariseurana oli Essi ja Anni, jonka jälkimmäisen kanssa vietettiin Flow yhdessä myös kaksi vuotta sitten, silloin fiilaamassa Florence & The Machinea. Tietenkin pyörittiin ympäriinsä moikkailemassa kamuja, mutta tällä kolmikolla mentiin ilta. Jotenkin aika meni kyllä todella nopeasti, sillä tuntui että oltiin katsomassa heti ekana Reinoa, ja piti olla monta tuntia Lanan alkuun ja tarkoitus oli käydä safkaamassa, mutta jotenkin aika hujahti ja yhtäkkiä olikin jo pääesiintyjän aika.

Reino veti keikkansa niin loistavasti, oon aina ollut vähän nihkeä kyseisen artistin suhteen, mutta Antaudun biisiin rakastuin keväällä. Silti jotenkin hänen musa ei ole toiminut, mutta sehän kaikki muuttui tuon keikan myötä. Jätkä veti koko yleisön mukaansa ja kun kuuntelin biisejä, niin niissä on loppuen lopuksi todella hyvät sanoitukset. Varmasti moni muukin lämpesi herralle tuon mahtavan suorituksen jälkeen. Jälkikäteen tullutkin kuunneltua uusinta albumi, ja esimerkiksi fiilaan Vapaa -biisiä.

Lanasta en nyt edes tiedä mitä sanoa. Ei ole eka kerta kun hänen keikalla olen ollut, mutta kyseinen nainen on mulle Jumala. Monille muillekkin Lana on girl crush, mutta se on ollut mun ehdoton ykkönen jo kymmenen vuotta, ja hänen biiseillä ja lyriikoilla on niin vahva merkitys mun elämässä. Joka ikinen kappale ja hetki keikasta oli taianomaista ja tuntui kun olisin jossain transsissa 😀 Kuuntelen kuitenkin biisejä päivittäin ja live-keikoissa on aina oma eri fiiliksensä. Ja edelleenkin niin ihanaa, kun Lana jaksaa joka keikalla ottaa aikaa yhteiskuville eturivin kanssa ja myös nauroi lavalle juosseelle fanille. Mä en ole yhtään sellainen ihminen, joka häkeltyy julkkiksista, mutta Lana saa mut niin sanattomaksi. Ja en olisi koskaan uskonut, että hän vetäisi mun lempparin uudelta levyltä. Changes on kuitenkin niin melankolinen kappale, ja kun hän ilmoitti sen laulavansa.. siis en pysty oikeasti sanoiksi kuvaamaan kun kuulin sen keikalla 😀 Olin varmaan ainut monen metrin säteellä joka tunnisti biisin, saatikaan osasi kaikki sanat ulkoa. Tuolla biisillä on ollut niin suuri vaikutus muhun tänä kesänä, niin oli kirsikka kakun päälle kuulla se tuolla. Kirsikoista puheen ollen, myös Cherry oli mahtava kuulla. Ja se Blue Jeans. Ja oikeastaan joka ikinen biisi minkä kerkesi esittää, mun puolesta olisi voinut koko tuotantonsa vetää ja olisin jaksanut kuunnella loppuun asti. Nojoo se siitä Lanasta, jatkuu… 😀

Asukuvat perjantailta postailinkin jo, mulla oli päällä vansit ja kukkamekko, ja sää perjantaina olikin ihan mukava, varsinkin jos verrataan seuraavaan päivään. Lanan jälkeen jäätiin vielä hetkeksi hengailee Original Gin -baariin, missä ystävämm Kiiru oli töissä koko viikonlopun, ja sinne saapui sitten useampi frendi mukaan ja meitä olikin jo iso poppoo kasassa. Tytöt suuntasivat baariin jatkoille, ja mä lähdin kotiin nukkumaan, jotta jaksaisi seuraavan päivän Tubecon-miitit.

DAY 2

Flow kakkospäivä. Uskon, että varmasti jos seuraat yhtäkään ihmistä joka oli Flow:ssa lauantaina, tai ylipäätänsä Helsingissä, tuskin jäi epäselväksi mikä sää oli sinä iltana. Kerkesin jo menomatkalla snäppiin sanoa, että Helsinkiin on luvattu Klaara-myrsky, mutta mietin, että ehkä se ei saavukkaan. No seistiin Millan ja Jennyn kanssa sisäänpääsyssä jonottomassa, kun sormia napsauttamalla taivas repesi. Ukkosta, salamia ja ihan järkyttävät tuulet ja rankkasade. Heitettiin Jennyn takki pään päälle ja katottiin vierestä kun väkijoukot alkoivat lappoamaan ulospääsyä kohti. Mehän tytöt ei suostuttu luovuttaa, minuuteissa oltiin jo litimärkiä, niin mitään menetettävää ei ollut. Jos meitä ei festareilta häädetä pois, niin mehän tultiin katsomaan  The Xx:ää. Haettiin suomalaisella sisulla siiderit, jengi laulaa Always Look on The Bright Side Of Life -biisiä, ja koska telttoihin ei saanut turvallisuus-syistä mennä, niin tehtiin sama kuin moni muu, mentiin hetkeksi istumaan bajamajaan. Kauaa ei siellä lipitelty, vaan päädyttiin pyörimään mestoilla. Montakohan kertaa tytöt hokivat, että kyllä se aurinko sieltä vielä tulee 😀 Oltiin kirjaimellisesti niin märkiä, että meidän takitkin painoivat todella paljon.

Kuitenkin, loppuun asti sinnilteltiin. Pari kertaa alkoikin sataa uudestaan, mutta se ei menoa haitannut. Pyörittiin kolmistaan koko ilta, joku ihana mies lahjoitti Jennylle sadetakkinsa, safkattiin ja Kiiru juotti meille siideriä ja skumppaa. Ylläoleva kuva musta ja Jennystä kuvastaa kyllä fiiliksiä, litimärkänä kuohuvaa naamaan. Mulla noi Crocsin kumpparit on kyllä olleet uskolliset tänä festarikesänä 😀 Meidän takit olivat niin märät, että vielä seuraavana päivänä kolmen aikaan iltapäivällä, kun puettiin niitä päälle, olivat ne vielä ihan kosteat. En edelleenkään kestä, että ollaan oltu Teatterissa kumppareissa ja tukat räjähtäneenä bailaamassa pilkkuun asti. Kaverit paikan päällä kieltämättä vähän naureskeli meille.

The Xx on pitkään ollut mun ja Jennyn yhteinen juttu, ja molemmat rakastetaan kyseistä artistia. En vieläkään käsitä miten kaikki mun lempparit oli melkein viikon sisällä Suomessa, mutta tämäkin keikka oli vaan niin loistava. Siellä me pompittiin ja palattiin kaikkiin muistoihin mitä ollaan Xx:n tahtiin koettu.

Mutta pakko sanoa, että oon kolunut niin monet festarit, että tää oli kyllä hauska kokemus sinäänsä, keskellä myrskyä Flow:ssa. Ja mieluummin stadin festareissa näin, kuin esimerkiki Ruississa. Näille päästään nauramaan myöhemmin, ja parasta, että seura oli sellaista, että osattiin nauraa tilanteelle myös paikan päällä. Eiköhän vanhana keinutuoleissa muistella näitä sitten.

Kiitokset kaikille viikonlopusta, ja tämän jälkeen olikin kesän vikat festarit, eli Blockit, niistä lisää myöhemmin! 🙂

Kommentoi