Mihin me muutettin?

03.10.2016
 
Nyt sit postausta, jota paljon odoteltu. Moni täällä ei välttämättä mua seuraile muualla, niin vähän taustainfoa: ilmoitin snapchatissa, että pidän kotikirppiksen, jossa myyn lähestulkoon koko omaisuuteni ja olen muuttamassa. Tämä on herättänyt paljon hämmennystä, koska enempää asiasta en ole vielä kertonut. Moni tietää, että olen viihtynyt nykyisellä sijainnilla erittäin paljon, ja vähän paljastin jo, että Kalliossa vielä ollaan, tosin Hakaniemessä.
 
Te seuraajat olette ehkä vähän ulapalla, mutta paljastan nyt, että kourallista ihmisiä lukuunottamatta, niin on myös oikeastaan koko ystäväpiirini. Miksi myyn kaiken, mitä tapahtuu, onko kaikki ok viestejä on sadellut joka suunnasta, jopa hyviltä ystäviltäni. Pari tuttua jota nään säännöllisesti tietää jotain yksityiskohtia, mutta kaikki faktat tietää vaan mun vanhemmat ja pari parasta ystävää.
 
 
Oon miettinyt jotain asioita jo pidempään, ja nyt sit vaan oli että tuumasta toimeen. Eli “what if” haikailut ovat jääneet taakseen, ja oon alkanut suunnitteleman elämääni uusia juttuja. Ongelma tässä vaan se, että kun nykyään kymmenet tuhannet seurailee mun touhuja, täysin salassa niitä suunnitelmia on mahdoton pitää, vaikka ehkä haluaisi. Ja tilanteessa missä haluaa myydä tavaroitaan ja vaatteita, olisi tyhmää olla mainitsematta tästä seuraajille, kun siellä päädyssä on paljon potentiaalisia ostajia.
 
Syy, miksi en halua asioista vielä puhua, on ihan vaan koska mun ei tartte. Kuvitelkaa tilanne, missä itse suunnittelette elämäänne jotain isompaa, kerrotteko kaikki suunnitelmat jokaiselle tutulle ennen kun asiat ovat varmistuneet? Puhumattakaan siitä, että ennen kun palaset ovat loksahtaneet paikoilleen, olisi tuhannet tuntemattomat tietoisia kaikista asioistanne. Sama pätee myös ystäviin, jotka nyt monet jatkuvasti pommittaa, että miksi en kerro kaikkea… kerron sitten, kun itse haluan. Tiedän, että varmasti monia vaan kiinnostaa liikaa, mutta en koe olevani vain sen takia velvoitettu kertomaan mitään, mitä en vielä halua.
 
 
Mä suunnittelen nyt kaikessa rauhassa kaikkea kivaa, ja heti kun voin/haluan, kerron teille kaiken 🙂 Jotkut ovat jo arvauksia tehneet, osa oikeassa, osa väärässä.
 
Pariin yleisimpään kysymykseen voin kuitenkin vastata. Muutanko miehen kanssa yhteen? En, muutettiin koirien kanssa Hakikseen kolmistaan, pieneen asuntoon. jossa mulla kylläkin vain väliaikainen vuokrasoppari. Nurkassa on esimerkiksi pinottu pahvilaatikoita, ja en tätä asuntoa sisusta. Sängynkin myin, ja nukumme ainaski pari kuukautta pelkällä patjalla. Kuuluvatko koirani suunnitelmiini? Ehdottomasti. Rakastan Onnia ja Topia enemmän kuin mitään maailmassa, ja isoimmissa elämänmuutoksissa ne tulevat tietenkin mukana. Kuitenkin heidän hyvinvointi ja terveys on ehdottomasti kaiken muun edellä.
 
 
Tämä teksti voi ehkä omalla tavalla kuulostaa vähän tylyltä, mutta tosi vaikeata “kertoa” juttuja mistä ei halua vielä kertoa. Joka tapauksessa asiat selviää teille sit kun niiden kuuluukin, ja älkää hätäilkö, mulla kaikki on ok, oikeastaan päinvastoin. Esimerkiksi Niko kysy multa viime viikolla, että eikö mulla ole haikea olo luopua kaikesta, niin ei kyllä edes ollut. Äiti sanoi, että ei muista milloin olisi viimeksi nähnyt mut jatkuvasti näin iloisena. Tiedän, että jos kaikki nyt sujuu kuin pitääkin, niin kaikki ihmiset eivät ole niin tyytyväisiä päätöksiini, mutta kerran sitä eletään, ja oon jo hetki sitten päättänyt, että elän elämäni just niin kuin haluan, itsekkäästi tekemällä itseni onnelliseksi. Liian monta vuotta tullut elettyä niin kuin muut ovat halunneet, ja tekemällä muut tyytyväiseksi, niin this is my time 🙂
 
 
Mainitsen vielä täällä blogissakin, että iso apu muutossa oli OPISKELIJAMUUTOT . Onnekseni sain pojat ja auton yhteistyönä, sillä muuttamisessa mua ei pakkaaminen haittaa, oikeastaan se onkin tosi puhdistavaa, mutta en vaan voi sietää tavaroiden roudaamista 😀 ehkä kun oon niin pieni ja rimpula, mutta se on vaan mulle jotenkin ylitsepääsemättömän sietämätöntä. Kaikillahan on ne jotkut jutut, jota vihaa? Mulla ne on imuroiminen, jonottaminen ja TAVAROIDEN KANTAMINEN paikasta A paikkaan B. No pojat tuli, kantoivat kaiken autoon, ja autosta tietenkin takaisin uudelle asunnolle, kaikki parissa tunnissa. Itse sai keskittyä asunnolla sitten tavaroiden järjestelyyn samalla. Kaiken stressin keskellä, tämä helpotti niin paljon, ja väliaikainen muutto ei tuntunut  niin pahalta kun sai ruksata sen rasittavimman asian listalta pois. Että jos teillä muutto edessä, suosittelen tuonne laittamaan viestiä, erittäin ammattitaitoista porukkaa, ja helpottaa kiireen keskellä huomattavasti 🙂
 
 
Kuvat: Cameron Highlands, Malesia, helmikuu 2015. Ottanut Jenny.
 
Kuvat on Malesiasta, Cameron Highlands alueelta vuorilla, jossa on teetiloja. Herättiin aivan helvetin aikasin nähdäksemme auringonnousun korkeimmalta huipulta, mutta oli sen arvoista 🙂 Tuolla kaikessa hiljaisuudessa oli ihanan rauhallista kyllä. Ja jos joku suunnittelee reppureissaamassa menevänsä tuonne, ottakaa huomioon että vuorilla on TODELLA kylmä, varsinkin yöt. Siellä nukuttiin kosteilla lakanoilla hampaat kalisten. Trooppisille saarille lähteneet kaksi tyttöä kyllä jääty tuolla useamman kerran, ja näissäkin kuvissa olen hyvin alipukeutunut 😀 Pakko oli laittaa mekko kuvia varten….
 

22 Responses to “Mihin me muutettin?”

  1. Anonyymi says:

    Ihania kuvia❤ I love u Sini! Oot niin ihanan aito ja kaunis ja hyvä sydämminen ihminen💕 Toivottavasti sulla,Onnilla ja Topilla on kaikki hyvin😚

  2. Hei, hienoa! Mulla on omia arvailuja mitä sulla on mielessä ja toivon, vaikka arvailuni menevät metsään niin menestystä mihin ikinä oletkaan alkamassa 🙂

  3. Hei, mahtavaa ja mulla on aivan omia ajatuksia mikä on sinun seuraava liike, tosin se voi olla väärä, mutta toivotan onnea tulevaan 🙂

  4. Veera says:

    Ihania kuvia!

  5. Siis aivan käsittämättömän upeita nää kuvat! Onnea niihin uusiin juttuihin mitä ikinä ne onkaan!

  6. Anonyymi says:

    Jotenki tuntuu siltä et oot lähössä ulkomaille pidemmäks aikaa ellet jopa lopullisesti 🙂 oot vaan jotenki sellanen pieni hippi tyttö joka kuuluu maailmalle näkeen ja kokeen kaikkee ainutlaatusta eikä sua oo tarkotettu pysyyn suomessa kaiken tutun ja turvallisen keskellä 🙂 mutta oli syy muuttoon ja omaisuudesta luopumiseen mikä hyvänsä ni tärkeintä että oot onnellinen ja tavottelet unelmia <3

  7. Anonyymi says:

    En tiedä mitä on tapahtumassa, mutta villinä veikkauksena heitän, että meidän ananas muuttaa ulkomaille 🙂

  8. Aaro says:

    Super kiva ja inspiroiva postaus! Mun mielestä on just hienoa, että et kerro kaikkiaa suunnitelmiasi. Suunnittelen itekin tosiplajon tulevaisuuttani ja kerron aina kaikille uusimmat suunnitelmat. Mun olis aika opetella antamaan pieni valkoinen valhe: "en tiedä", kun multa kysytään mitä elämälläni aijon, mikä todeliisuudessa on aika totta, koska en ole varma mitä elämältä haluan eikä mikään ole koskaan varmaa. Monesti koenkin turhautumista sen suhteen kun suunnitelmat muuttuvat koko ajan ja ihmiset kyselevät mitkä olivatkaan ne suunnitelmat ja joka kerta joudun kertomaan uusista kuvioista. Varsinkin kun omat suunnitelmani tuntuu aina erittäin suurilta ja mullistavilta koen monesti riittämättömyyttä suunnitelmien toteuttamisesta. Itekkin kuvittelen lähitulevaisuudessa pakaavani makalaukun ja lähtäväni jonnekkin, ilman että siitä paljoa etukäteen mainostan. Mitä teet on huippua, arvostan!

    Love, Aaro

    http://aaroforssell.blogspot.fi

  9. Anonyymi says:

    Oo se kun oot.
    Mä tein tämän saman kolme kuukautta sitten! Elä elämääsi, se on sinun ei kenenkään muun!
    Toivon että kaikki menee juuri niin kuin olet toivonut! <3

  10. Anonyymi says:

    Mulle tuli oikeesti tosi hyvä fiilis, kun luin tän. Kerranki joku ihminen jota ei jaksa kiinnostaa vittuakaan mitä muut ajattelee, vaan kuhan sulla on itellä kaikki ok ja oot onnellinen on ainoa prioriteetti tällä hetkellä, koska kovin moni tänäkään vuonna ei uskalla toteuttaa itseään ja tehdä itsestään onnellista, vaan koska ajattelee että se mitä muut musta ajattelee on tärkeintä. Sunkaltasia ihmisiä tarvitaan lisää. Itsekkin haluaisin uudistaa niin paljon ja tehä muutoksia elämään, mutta näin 17-vuotiaana sei oo nii helppoa. mutta kun täytän 18, niin asiat muuttuvat niin että saan olla juuri minä, enkä halua enää murehtia mun oman entisen elämän tapahtumia, kun itsellekkin on tapahtunut kaikkea mistä tulee vain suru puseroon. Mä en ees halua tietää sun suunnitelmia, koska ne ei oo tehty mulle, tai kellekkään muulle, vaan sulle. Oot loistava ko et oo sellane et kaikki jaetaan heti ekana tänne mediaan. Kiitos että oot sä. -Juliaana

  11. Anonyymi says:

    Ihana sini … on ihan oikei ettet kerro kaikkea jokainen meistä haluaa päättää kertoa omista asioista sillon kun itse on siihen valmis

  12. Sini says:

    kaikki hyvin 🙂 <3

  13. Sini says:

    oli kyllä ihana paikka ja fiilis tuolla kun pimeydessä ootettiin auringon nousevan 🙂

  14. Sini says:

    ihana kiitos! <3 ja joo siinä osuit kyllä oikeeseen että kaikki tuttu ja turvallinen ei ole mua 🙂 spot on.

  15. Sini says:

    kiitos, seikkailut odottaa 🙂

  16. Sini says:

    ananakset ovat trooppinen hedelmä

  17. Sini says:

    jep, juuri tuon takia pidänkin ne omanani 😀 vaikka välillä vaikeeta onkin. kerkiät vielä, mutta muista ettei unelmia saa haudata liian syvälle, vaan pitää ne kokoajan mielessä, niin että ne toteutuukin 😉

  18. Sini says:

    ai teit 😮 hienoa! kiitos paljon <3

  19. Sini says:

    oiii, kiitos ihanasta kommentista :') tsemii sulle, ja muista, että oot vielä nuori, kerkeet vielä paljon kokea, ja suunta saattaa muuttua montakin kertaa. ja samat sulle, teet just mikä itestä tuntuu hyvältä ja tekee just sut onnelliseksi 😉 <3

  20. Sini says:

    näinpä. ja lupaan et kerron sit kun on oikea aika 🙂

  21. sofix says:

    Hakaniemi😘😘😘Oks toi se Herttoniemen hyppyrimäki(?) Jos on miten oot päässy tuolle alueelle ku ekse oo yksityinen ku siel tapahtu se onnettomuus?😛😊Oot ihana,pus😘😘😘😘

Kommentoi