Torkkelinmäki



Kysäsin pari päivää sitten instagram storyssa, että kuinka moni muistaa Torkkelinmäen asunnolta härän pääkalloni, ja pakko myöntää, että yllätyin kuinka 50/50 vastaukset olivat! Olisin jotenkin olettanut, että ainakin 80% muistaisi enemmän Kallion asunnostani, mutta selkeästi on vuosien varrella kertynyt jo moni uusi seuraaja matkaan mukaan :)

Tämän innoittamana, kaivoin syvältä kovalevyn uumenista kuvia vanhasta asunnostani, samalla yllättyen kuinka monta asiaa en itsekään muistanut entisestä kodistani. Ajattelin, että olisi hauska palata edelliseen Suomi-asuntooni, ennen kuin nykyinen koti on valmis kuvattavaksi ja blogiin jaettavaksi. Moni kaluste ja sisustusesine tuleekin näkymään tuplana, sillä luonnollisesti en sentään koko omaisuuttani myynyt Teneriffalle muuttaessa, vaan myös joillakin tavaroilla on tunne-arvoa, ja pääsivät nyt Pelican-varastosta pölyttymästä tänne Töölön kotiin.

Jotenkin sympaattista, kun kuvat eivät koskaan olleet otettu blogia varten, kuinka surkeita ne on :D Kaikki laajakulmalla ja vinossa (?), ja en kauheasti ole siistinyt nurkkia tai suoristanut tyynyä. Ihanan aitoja joka tapauksessa.

Rakastin tätä kotia suuresti, ja jos täysin pysyvät juuret Suomeen haluaisin rakentaa, olisin valmis muuttamaan tuonne takaisin silmänräpäyksessä. Tähän uuteen kotiin verrattuna, sanoisin että nykyinen asuntomme on ehdottomasti enemmän "aikuismainen", tämä Kallion koti oli omalla tavalla kuin oma huone vanhempien kodissa. Samalla tavalla tuolla tulikin vietettyä monia yökyliä tyttökavereiden kanssa, ja sohvan ja telkkarin puuttuessa löhöilimme aina sängyssäni. Ihan tietoisesti en halunnut asuntooni sohvaa, vaan hyvänpäivän tutuille oli antiikkituolit tai vaihtoehtoisesti olimme keittiössä, parhaiden ystävien kanssa painuimme aina suoraan sänkyyn röhnöttämään, jossa olikin aina kasa tyynyjä tätä varten.



Polaroid-seinä täynnä muistoja. Tämä oli yksi asia, jonka olin itseasiassa hieman unohtanut. Minulla oli vain yksi sääntö asunnossani, ja se oli että kyseistä seinää tai sen kuvia ei saanut kuvata someen. Kaikki seinän kuvat olivat otettu vain omaksi muistoksi, halusin pienen osan elämästä myös tallentaa vain omaan käyttöön eikä jaettavaksi blogiin/snäppiin/instaan.

Härän kallo on ehkä yksi tärkeimmistä omistamistani esineistä. Etsin sellaista vuosia nettikirppiksilta kohtuuhintaan, ja kun vihdoin sellaisen löysin, tuli yksi yö ajettua kovin pitkä matka noutamaan sitä. Monen monta huonekaluani tai sisustusesinettä olen bongannut löytönä kirppareilta tai tori.fi, ja ystävät sekä iskä on aina reippaana lähtenyt mukaan niitä noutamaan. Varsinkin iskä, enpä tiedä montako päiväretkeä on hänen kanssaan tullut tehtyä minun kirppistelyjen tuloksena :D



Tämä kaappi myös oli asia jota etsin kauan. Ongelma antiikkihuonekaluissa tuppaa olemaan, että ne ovat kalliita. Tämä yli sata vuotta vanha kaappi maksoi muistaakseni kuljetuksineen noin tonnin. Tämä myös löytyy vielä uudesta kodistamme.



Lisää tori.fi löytöjä, joista tuolit ovat vielä tallella. Ne kylläkin valitettavasti tilanpuutteen vuoksi joutuivat varastoon, mutta pidän niistä edelleen niin paljon, että en halunnut vieläkään myydä pois. Seuraavaan kotiin sitten.



Paljon enemmän tyttömäisiä yksityiskohtia, mitä nykypäivänä. Muotikirjat löytyvät nykyyään Ainon kodista, ja tämä senkkikin oli hetken aikaa heidän edellisessä asunnossa.

Lähestulkoon kaikki sisustusesineeni ovat ostettu matkoilta. Minulla on periaate, että jokaisesta maasta jossa käyn, ostan pienen muiston kotiini, jotta voin vanhana katsella niitä ja muistella reissujani. Sääntö on, että esineen pitää olla kotiin liittyvä, esimerkiksi taulu, koriste tai astia. Rakastan jo nyt, kun kavereita tulee kylään ja kysyvät mistä tavarat tai astiani ovat ostettu, niin voin kertoa maan ja tarinan niiden takaa.



Toinen löytö facebook-kirppikseltä. Oli meillä hauska duuni Ainon kanssa tätä raahata pitkin pientä kalliolaista rappukäytävää, ja tunkea iskän autoon. Myös tämä antiikkiarkku löysi tiensä varaston kautta nykyiseen asuntoomme.





Onni aina söi omalla nojatuolillaan, siksi koirankippo on päätynyt sinne.




Eteisen peilissä oli useampi tarra, jota en koskaan lähtenyt irroittelemaan. Nämä aiheuttivat sanomansa myötä aina naurahduksia vieraiden parissa.


Ja molemmat vauvat kotonaan <3


Yksi ihana yksityiskohta oli vanhat kuvat isästäni lapsena seinälläni. Nämäkin tietenkin ovat tallessa, ja tavallaan haluaisin ne esille nykyiseen kotiimme, mutta täällä on kovin vähän seinätilaa. Ukkini oli valokuvaaja, ja ottivat nämä 50-luvulla isästäni. Ne ovat myös teetetty silloin, eli paperi on vanhentunut ja kellastunut vuosien varrella, mutta nimenomaan rakastan kuvien vintage-henkeä.



Erillinen iso keittiö olin asia mitä rakastin ja arvostin. Nykyisen kodin keittiö on raivostuttavan pieni ihmiselle joka rakastaa kokkailla. Jos kuvista ei ihan täysin saa selvää, niin asuntoni oli O-mallinen, eli ympäri pääsi kävelemään, tai vaikka juoksemaan jos olet innokas pieni koira.



Sellainen pieni matka menneisyyteen, pian on myös tämä koti sellaisessa kunnossa, että pääsen blogiin jakamaan postauksia :)
 


Mini-trip to Gothenburg


*Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Foreverin kanssa*

Pari viikkoa sitten olin ensimmäistä kertaa Göteborgissa. Kevät teki kovasti tulojaan, ja vain parissa päivässä kerkesin ihastua kyseiseen kaupunkiin täysin, jos ehkä enemmän kuin Tukholmaan. Samantien tuli hinku varata uusi reissu kesäksi lomamielessä, sillä tällä kertaa olin yksin matkassa töiden takia. Minulle oli myös varattu huone Hotel Pigalle -hotellista, jonka kukkatapettisia huoneita olen jo useamman vuoden kuolannut instagramissa ruotsalaisten suosikkivaikuttajieni tileillä.
 


Instagramia seuraavat varmasti huomasivatkin, että aloitin tänä keväänä pitkä-aikaisemman yhteistyön Forever-brändin kanssa, ja täällä bloginkin puolella olen teille jo hieman lemppareitani jakanut. Pari viikkoa sitten matkasinkin pariksi päiväksi Ruotsiin heidän toimistolle tutustumaan Foreveriin ja heidän tuotteisiin vielä enemmän. Foreverin pohjoismaiden toimisto on todellinen unelma, vanha linna suurella puistolla. Jos jonkinlainen toimisto pitäisi itse valita, tämä ehdottomasti kelpaisi.



En vain pääse yli kaikista pienistä yksityiskohdista linnassa. Jopa vessatkin kuvasin kun ne olivat niin upeat :D

Forever on maailman suurin Aloe vera -tuotteiden viljelijä, valmistaja ja jakelija, joka valvoo oman tuotantoprosessinsa alusta loppuun, taimesta valmiiksi tuotteeksi. Monelle varmasti on tuttu Aloe vera-kasvin geelin todella rauhoittava vaikutus, ja kasvia onkin käytetty ihonhoidossa jo antiikin Egyptissäkin, mutta sen lisäksi Aloe vera sopii myös ravintolisänä sekä esimerkiksi hiustenhoidossa.





Parhaimman laadun takaaminen on myös minulle tärkeää, kun työskentelen brändin kanssa, mutta sen lisäksi Foreverille on myös tärkeää ympäristö, vastuu ja hyväntekeväisyys. Muun muassa vuoroviljelyperiaatteella he suojelevat ympäristöä sekä sen rasittamista, ja tänäkin vuonna yrityksenä he osallistuvat Rise Against Hunger -kampanjaan, jossa kerätään tuhansia ruokapaketteja lähettetäväksi niitä tarvitseville. Foreverin tavoite on vuoteen 2020 mennessä olla lähettänyt 5 miljoonaa ateriaa, ja tänään minäkin olen jo matkalla Tukholmaan auttamaan heitä tavoitteessaan ja pakkaamaan aterioita.

Monen eri brändin kanssa on tullut parissa vuodessa työskenneltyä, mutta on ensimmäistä kertaa pääsee enemmän itsekin käsiksi yrityksen arvoihin :) Musta on todella huippua päästä jakamaan teille Foreverin laadukkaita tuotteita ja samalla superia asennetta! Instagramissa jaan sitten lisää tulevasta reissusta.